Tekijä: kirsi.rahkonen@kerabit.fi

Oletko harkinnut maapohjaisen aurinkovoimalan rakentamista, mutta pohdit mitä kaikkea suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon?

Näiden kysymysten avulla selvität, voiko voimalan rakentaa ajatellulle paikalle ja mikä se maksimikapasiteetti tulisi olemaan.

Millainen käytettävissä oleva maa-alue on?

Helposti voisi ajatella, että maavoimalan voisi sijoittaa vaikkapa metsäpalstalle. Metsä on kuitenkin kaukana täydellisestä rakennuspaikasta – se vaatii paljon työtä ennen kuin itse voimalan rakentamiseen voi ryhtyä. Maavoimalan paras sijainti on esimerkiksi joku entuudestaan rakennettu, valmiiksi tasainen alue, kuten parkkipaikka, lastausalue tai vaikkapa vanha kasvihuoneen tai muun rakennuksen pohja. Myös hallanarat pellot tai heikosti tuottavat tulvapellot ovat hyviä alueita maavoimaloille.

Kannattaako investoida itse vai vuokrata maa-alue sijoittajalle?

Jos pelto on vuokrattu ulos, on sen normaali hehtaarituotto maanviljelyksessä noin 1500 euroa vuodessa. Maavoimalalle ulosvuokrattuna tuotto-odottama on tuplat siitä. Mutta jos investoit itse, voi tuotto olla vielä huomattavasti suurempi.

On kuitenkin huomioitava, että sähkön hinta vaikuttaa laskelmiin merkittävästi. Kun investoit itse, kannattaa samalla varautua rahoittamaan voimalaa omasta kukkarosta silloin kun sähkön hinta on budjetoitua merkittävästi alhaisempi. Mitä pidempiaikaisesta rahoituksesta on kyse, sitä pienempi tämä riski on.

Voimala maksaa joka tapauksessa itsensä takaisin, mutta vaihteluväli voi olla 4-12 vuotta sähkön hinnasta riippuen. Ja mitä huonompi maailmantilanne on, sitä todennäköisemmin sähkö on kallista. Silloin investointi maavoimalaan on erittäin kannattavaa. Huomioitavaa että aurinkovoimalan tuotto syntyy aurinkoiseen aikaan jolloin sähkönpörssihinta on korkeimmillaan ja tuulivoiman tuotanto yleensä vähäistä.

Millainen kapasiteetti paikallisessa sähköverkossa on?

Sähköverkon kapasiteetti saattaa asettaa rajoituksia hankkeelle silloin, kun aurinkovoimalan tuottamaa sähköä ei käytetä itse vaan myydään. Siksi tarjolla oleva siirtokapasiteetti on syytä tarkistaa huolellisesti paikallisen verkkoyhtiön kanssa. Samalla on syytä pohtia myös maakaapelointia, eli sitä miten sähkö johdetaan kentältä kiinteistön sähkökeskukseen.

Minkä kokoinen maavoimala kannattaa rakentaa?

Kokoa voi pohtia myös tarpeen kannalta – pienempien 50-100 kWp voimaloiden tuottama sähkö kuluu tavallisesti tuottajan, esimerkiksi maatilan omaan kulutukseen. Suurempien voimaloiden tuotto menee puolestaan tyystin myyntiin. Mutta jos aurinkovoimala on rakennettu teollisuuslaitoksen yhteyteen, käyttää laitos tuotetun vihreän sähkön yleensä itse.

Pieniä 50 kWp -voimaloita on Suomessa satoja, yli 500 kWp -voimaloita kymmeniä kun taas yli 1 MWp -voimaloita on tätä kirjoitettaessa keväällä 2023 kymmenkunta.

Maavoimalan kokoa rajoittaa paitsi sähköverkon kapasiteetti, myös käytettävissä oleva maapinta-ala. Esimerkiksi 50 kWp voimala vaatii noin 400 m2 pinta-alan käyttöönsä, kun taas suuren 2 MWp voimalan tarpeisiin tarvitaan maata jo hehtaarin verran.

Millaisia vaiheita maavoimalan rakentamisprosessissa on?

Suunnittelun ja rakentamisen vaiheet voidaan jakaa seuraavasti:

1. Maa-alueen kartoitus ja voimalan piirtäminen alueelle
2. Toimenpideluvan tai rakennusluvan hankkiminen
3. Maatyöt ja paneelikentän perustukset betoni- tai ruuvipaaluilla
4. Telineiden ja paneelien asennus
5. Sähkötyöt
6. Käyttöönotto
7. Mittaukset ja mittauspöytäkirja
8. Verkkoyhtiön lupa
9. Luovutus ja käynnistys
10. Viranomaisen tekemä varmennustarkastus 3 kuukauden sisällä valmistumisesta yli 20 kwh voimaloissa

Tyypillisesti maavoimalahankkeiden rakentamispäätöksestä kuluu noin puoli vuotta ennen kuin voimala alkaa tuottamaan sähköä. Maailmantilanteesta riippien komponenttien toimitus saattaa kestää ja asennusjonot olla pitkiä. Myös verkkoyhtiöiden varautuminen suurten aurinkovoimaloiden verkkoon kytkemiseen kestää 6-9 kuukautta.

Muista myös riskit!

Vaikka pellolle olisikin tehty maaperätutkimus, ei pelto välttämättä kuitenkaan ole tasarakenteinen. Maaperässä voi olla esimerkiksi savikuplia ja pinnassa olevaa savea. Silloin perustuksen tekeminen on vaikeampaa, sillä perustuksen on aina tukeuduttava kovaan maaperään. Tämä saattaa vaatia pitkiä paaluja, mutta kallioisessa maaperässä myös kallioankkureita. Lisäksi on paikalliselta verkkoyhtiöltä tarkistettava ettei asennusalueella ole sähkökaapeleita.

Kevät on olosuhteiden puolesta parasta aikaa bitumikaton asentamiselle. Silloin on kuivaa ja lämpötilat yleensä kohdillaan. Mutta periaatteessa bitumikattoja voidaan asentaa ympäri vuoden, kunhan seuraavat perusedellytykset täyttyvät.

1. Jos asennat katteen itse, on lämpötilan oltava vähintään + 10 astetta – näin varmistetaan, että bitumikatteiden liimapinnat liimautuvat kiinni luotettavasti. Kun ammattilainen asentaa katon Kerabit-ammattituotteilla, voi lämpötila olla alhaisempi.
2. Asennusalustan tulee olla kuiva ja irtoroskista puhdistettu.
3. Kesällä on huolehdittava, ettei sää ole liian kuuma katteiden asentamiseen. Korkeissa lämpötiloissa asentamisesta syntyy jälkiä valmiille katolle.

Pientalokohteissa asentaminen pystytään tavallisesti tekemään hyvän sään aikana. Isommissa hankkeissa sääsuojan rakentaminen voi olla perusteltua, sillä sen alla ovat olosuhteet aina kuivat. Ja koska suurissa kohteissa asentaminen kestää pientä kattoa pidempään, ei säätilan vaihtelu haittaa kun on suoja päällä.

Mitä muuta pitää bitumikaton asentamisessa ottaa huomioon?

Hankkeen onnistuminen on kiinni myös etukäteissuunnittelusta. On hyvä miettiä, paljonko
vedeneristystuotteita ja oheistarvikkeita kuten bitumiliimaa ja nauloja tarvitaan. Tähän vaikuttaa muun muassa katon muodot, mahdolliset läpiviennit – esimerkiksi piiput ja tuuletusputket – sekä bitumikatteiden limitykset. Huolellisella suunnittelulla on iso vaikutus lopputulokseen.

Itse asentaminen sujuu, kun muistaa lukea käyttöohjeet ja ennen kaikkea noudattaa niitä. Asennusolosuhteiden lisäksi ohjeista löytyvät tiedot mm. naulojen pituuksista ja tiheydestä sekä katon minimi- ja maksimikaltevuuksista.

Erityistä tarkkuutta on noudatettava katon yksityiskohdissa, kuten piippujen ja tuuletusputkien juurissa tai vaikkapa kattoikkunoissa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaakin käyttää valmiita läpivientikappaleita, joita on saatavilla esimerkiksi pyöreille piipuille.

Saneerauskohteessa on myös alustan kunto otettava huomioon. Katteen alustan on oltava kiinteä ja notkumaton, esimerkiksi lahovaurioita ei saa olla ja yläpohjan tuuletuksen on toimittava. Uutta, laadukasta bitumikatetta ei ole järkevää asentaa huonon ja toimimattoman kattorakenteen päälle!

Milloin asentaa itse, milloin antaa ammattilaisen hoitaa?

Jos haluat asentaa katon itse, on lämpötilan oltava vähintään 10 astetta. Näin varmistetaan, että omatoimirakentajalle myytävien tuotteiden itseliimautuvat liimapinnat tiivistyvät luotettavasti kiinni ja katosta tulee vesitiivis. Omatoimirakentajalle on kolme katevaihtoehtoa: paanukate, tiivissaumakate tai kolmiorimakate. Tutustu Kerabitin omatoimirakentajan tuotteisiin!

Jos työ on tehtävä kylmänä vuodenaikana, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. Ammattituotteita voi nimittäin asentaa ympäri vuoden, kunhan alusta on kuiva ja jäätön. Huomaa kuitenkin, että ammattilaisille tarkoitettujen tuotteiden asentaminen vaatii tulityöluvan, sillä asennus tehdään kuumabitumiliimaamalla tai nestekaasupolttimella hitsaamalla. Tutustu Kerabitin ammattilaistuotteisiin!

Asentamalla ohjeiden mukaan saat pitkäikäisen ja pitävän bitumikaton sekä omatoimirakentajan että ammattilaisen Kerabit-tuotteilla.

Toimitusjohtaja Kimmo Ripatilla on monikymmenvuotinen kokemus vaativista julkisivu-urakoista, sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Kysyimme häneltä, mitkä ovat hänen kokemuksensa mukaan onnistuneen julkisivu-urakan keskeiset tekijät.

Kimmo Ripatin mukaan onnistuneissa julkisivuhankkeissa on kolme yhteistä nimittäjää. Jos ne kaikki toteutuvat hankkeessa, ovat onnistumisen edellytykset hyvät. Ja kääntäen, jos yksikin puuttuu, epäonnistumisen riski piilee nurkan takana.

1. Ongelmanratkaisukyky ja kehittämishalu ovat tärkeimmät

– Ehkäpä tärkeimmäksi nostaisin kyvyn ratkaista ongelmia. Suunnitelmissa on harvemmin määritelty tyhjentävästi kaikki toteutuksessa tarvittavat tiedot ja yksityiskohdat. Se taas tarkoittaa sitä, että urakoitsijan on mietittävä käytettävät ratkaisut todella huolella, jotta voidaan varmistaa onnistunut lopputulos. Urakoitsijalla pitää olla vankka osaaminen, jotta se osaa ratkaista ongelmia.

– Tähän samaan kokonaisuuteen liittyy myös halu ja kyky miettiä aktiivisesti uusia ratkaisuja, jotka ovat parhaat lopputuloksen kannalta, vaikka poikkeaisivatkin alkuperäisistä suunnitelmista. Asiansa osaava urakoitsija kykenee antamaan konsultaatiota ja etsimään yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa parhaat mahdolliset ratkaisut. Mitä varhaisemmassa vaiheessa urakoitsija pääsee ottamaan kantaan suunnitelmiin, sitä varmemmin löydetään tarkoituksenmukaisimmat toteuttamistavat.

– THL:n K-rakennuksen voisi mainita yhtenä esimerkkinä, jossa mietittiin paljon sekä isoa kuvaa että valitun toteutustavan yksityiskohtia. K-rakennuksen julkisivuissa oli alun perin tarkoitus käyttää kuparia, mutta kustannus- ja käytännön syistä päädyttiin käyttämään struktuurimaalattua peltikasettia. Kun tämä isompi päätös oli tehty, pohdittiin, miten se käytännössä tehdään ja miten asennus parhaiten onnistuu.

2. Yhteistyökyky ja joustavuus vievät pitkälle

– Rakentaminen on sarja peräkkäisiä prosesseja. Jotta projekti etenee kitkatta, näiden prosessien pitää muodostaa saumaton kokonaisuus. Se edellyttää urakoitsijalta halua ja kykyä tehdä yhteistyötä hankkeen kaikkien osapuolien kanssa. Pitää käydä vuoropuhelua ja tehdä aktiivisesti yhteistyötä niin tilaajan, suunnittelijoiden, pääurakoitsijan kuin muiden aliurakoitsijoidenkin kanssa.

– Paitsi peräkkäisiä prosesseja, rakentaminen on myös sarja peräkkäisiä haasteita. Niiden selättäminen vaatii yhteistyökyvyn lisäksi joustavuutta. Esimerkiksi aikatauluja pitää pystyä sovittelemaan yhdessä muiden urakoitsijoiden kanssa, jotta koko urakka sujuu mahdollisimman jouhevasti.

– Joustavuutta on myös reagointi äkillisiin tarpeisiin. Rakennustöiden edetessä vastaan tulee erilaisia erikoistilanteita, jolloin joutuu tilaamaan materiaalia lyhyellä aikataululla, ja tällaisissa tilanteissa vaaditaan kykyä joustaa ja reagoida pyyntöihin nopeasti.

– GLO Hotel Kluuvi on malliesimerkki projektista, joka meni onnistuneesti maaliin hyvällä yhteistyöllä. Työmaalla oli joka viikko suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja projektiorganisaation kanssa yhteinen palaveri, jossa katsottiin haasteet, mallit ja eteneminen, jotta asiat saatiin menemään sujuvasti eteenpäin.

3. Materiaalituntemus ja menetelmäosaaminen ovat perusedellytyksiä

– Viimeisimpänä vaan ei todellakaan vähäisimpänä pitää korostaa materiaali- ja menetelmäosaamista. Jos ne eivät ole urakoitsijalla hallussa, ei julkisivu-urakka kerta kaikkiaan voi onnistua.

– Pitää tietää, miten eri materiaalit käyttäytyvät ja ennen kaikkea miten ne käyttäytyvät keskenään. Verhoilun kiinnittäminen vaihtelee sen mukaan, mitä verhoilumateriaalia käytetään ja mistä materiaalista tehtyyn runkoon se kiinnitetään.

– Lisäksi vaaditaan osaamista menetelmistä ja prosesseista. Tavara kannattaa esimerkiksi jalostaa mahdollisimman pitkälle, ennen kuin se viedään paikan päälle, sillä se jouduttaa työn etenemistä työmaalla.

– Referenssinä voisi mainita Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Kaupunkiympäristötalon, jonka onnistuminen edellytti tinkimätöntä materiaali- ja menetelmäosaamista. Sen rakenteissa on nimittäin käytetty monia eri materiaaleja ja julkisivun puuosat on toteutettu vaativin piilokiinnityksin.

Kerabitin lämpimät kattoelementit ovat useasta syystä ihanteellinen ratkaisu monenlaisiin rakennuksiin. Kysyimme Kerabit Kattoelementtien suunnittelupäällikkö Timo Hakalalta, miksi kattoelementtejä kannattaa suosia ja mitä suunnittelijan olisi hyvä tietää niistä.

Millainen on lämpimien kattoelementtien rakenne ja minkä kokoisia ne ovat?

– Lämpimässä kattoelementissä on lyhyesti sanottuna LVL-palkkirunko ja mineraalivillaeriste. Elementin sisäpinnassa on tavallisesti kipsilevy tai akustiikkalevy, mutta myös peltiverhousta voidaan käyttää esimerkiksi pesuhalleissa. Yläpinnassa on aluskermi, jonka päälle tulee varsinaiseksi vesikatteeksi kermi, pelti tai tiili. Aluskermin tilalla voi olla vaihtoehtoisesti PVC.

– Lämpimien kattoelementtien vakioleveys on 2,5 metriä. Maksimipituus tulee LVL-palkin pituudesta, ja se on 24,6 metriä.

Millaisiin rakennuksiin lämpimät kattoelementit soveltuvat?

– Lämpimät kattoelementit sopivat hyvin erityyppisiin rakennuksiin, ihan laidasta laitaan. Vuosien varrella elementtikattoja on toteutettu muun muassa teollisuus- ja muihin halleihin, myymälärakennuksiin ja kouluihin. Kattoelementeistä tehdään pääsääntöisesti loivia kattoja, mutta niistä voi hyvin tehdä harjakatonkin.

Miksi suunnittelijan kannattaa suosia lämpimiä kattoelementtejä?

– Kattoelementeissä on paljon hyviä puolia. Ensinnäkin ne tehdään valmiiksi hallituissa olosuhteissa kuivissa sisätiloissa, joten ne ovat mittatarkkaa laatua.

– Kattoelementtien esivalmisteluaste on erittäin korkea, joten ne nopeuttavat työmaan aikataulua huomattavasti. Kun elementit on nostettu paikoilleen, niin katto on pohjakermin saumausta ja pintakermin asennusta vaille valmis. Valmista kattoa voi asentaa jopa tuhat neliötä päivässä, eli rakennus saadaan tosi ripeästi lämpimäksi ja suojaan säältä, jolloin sisätöihin päästään nopeasti.

– Iso säästö ajassa ja myös euroissa tulee myös siitä, ettei työmaalla tarvita säänsuojaa, kun katto toteutetaan elementeistä.

Millä tavalla kattoelementit helpottavat suunnittelua?

– Suunnittelun näkökulmasta voi mainita senkin, että sisäverhouksille on monia hyviä vaihtoehtoja ja ne ovat valmiina elementissä.

– Kattoelementtien ansiosta rungon jännevälit voivat olla pidemmät, jolloin runkokehät voivat olla harvemmassa. Tätä kautta voi saavuttaa merkittäviäkin kustannussäästöjä.

Helpottaako kattoelementtien käyttö suunnittelijan työtä?

– Kyllä, ehdottomasti, sillä meiltä tulee käytännössä kaikki kattoon liittyvä suunnittelu. Vaikka elementit ovat osin vakioituja tuotteita, jokaisen urakan kattoelementit suunnitellaan ja optimoidaan projektikohtaisesti. Elementtitoimituksiin sisältyvät elementtien tuotantosuunnitelma, detaljisuunnitelmat liittymistä runkoon ja seiniin, kiinnitysdetaljit sekä elementtikaavio eli mihin mikäkin elementti asennetaan. Tiivistettynä voisi sanoa, että kattoon liittyvien piirustusten suhteen ei tarvitse kuin katsoa päältä ja hyväksyä.

– Myös työmaa-aikataulun suunnittelu helpottuu, kun katon rakentaminen on paljon lyhyempi prosessi kokonaisaikataulussa.

– Kaiken kaikkiaan meidät kannattaa ottaa mukaan heti projektin alkuvaiheessa, jo ennen kuin kuokkaa on lyöty maahan. Silloin ehtii hoitaa sekä suunnittelun että tuotannon huolella. Lisäksi pystymme antamaan vinkkejä, joilla voi säästää. Voimme esimerkiksi neuvoa, miten ristikkorakenteesta saadaan mahdollisimman kustannustehokas elementtejä varten.

Mitä pitää ottaa huomioon rungon suunnittelussa, jos katto toteutetaan elementeistä?

– Suunnittelijan pitää ottaa huomioon päärungon jako, jotta se pysyy kohtuullisena. 6–8 metriä on yleensä hyvä nyrkkisääntö. Silloin elementit pysyvät sopivan mittaisina ja voidaan käyttää 3- tai 4-aukkkoisia elementtejä, jotka ovat päärungollekin paras vaihtoehto.

– Teräsrungoissa, joissa on teräsristikot, elementtien palkkilinjan pitää osua ristikon solmupisteisiin eli vinotukien kohtiin. Tällaisissa kohteissa työ tavallaan alkaa meidän päässämme elementtijaon suunnittelulla, minkä jälkeen me toimitamme suunnitelman teräsrunkosuunnittelijalle ennen kuin hän alkaa piirtää ristikoita. Näihin suunnitelmiin sisältyy myös tieto rungossa tarvittavien kiinnityspisteiden paikoista.

Miten varmistetaan, että elementtikaton suunnitelmat nivoutuvat osaksi rakennuksen kokonaissuunnitelmia?

– Ensinnäkin teemme koko projektin suunnitteluvaiheen ajan tiivistä yhteistyötä pää- tai rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa. Ennen elementtituotantoa kaikki suunnitelmat käytetään tarkastus- ja hyväksyntäkierroksella rakennesuunnittelijalla ja arkkitehdilla ja tilaajalla.

Minkä verran katon suunnitteluun ja tuotantoon menee aikaa?

– Kun suunnittelu on tehty, valmista kattoelementtiä syntyy tehtaallamme noin 200 neliötä päivässä.

– Jos puhutaan vaikkapa tuhatneliöisestä keskivertohallista, suunnitteluun kannattaa varata viikon verran kaikkineen. Raaka elementtisuunnittelu menee nopeammin, mutta suunnitteluun liittyy tunnetusti paljon muutakin, erilaisia selvittelyjä ja vastaavaa.

Terveisesi suunnittelijakollegoillesi?

– Ne ovat lyhyet ja ytimekkäät: kattoelementti on paras ratkaisu.

Kestävä ja tarkoitukseensa sopiva pinnoite on olennainen osa vaativien teollisten prosessien toimivuutta. Siksi on tärkeää valita kumppani, jolla on sekä osaamista että kokemusta.

Kerabit Pinnan teollisuuskohteet hoitaa vuonna 2021 ostettu E. Voutilainen.

– Voutilaisen ensimmäinen teollisuuskohde oli 60-luvun lopussa Uimaharjun sellutehdas. Sitä seurasi 70-luvulla laaja ja vaativa ydinvoimalahanke, sitä perua on vahva ruiskumaalaamisen ja metallin maalaamisen osaamisemme, asiantuntija Minna Väyrynen kertoo.

Voimala oli aikansa haastavimpia hankkeita.

– Jo silloin olimme kehityksen kärjessä, vaatimustaso oli jo tuolloin tosi kova siviilimaailmaan verrattuna. Noilta ajoilta on peräisin myös tiukka prosessiorientaatiomme ja tinkimätön tekemisten dokumentaatio. Kaikesta pidettiin kirjaa ja kaikki oli jäljitettävissä – kuten tänäkin päivänä.

Oikea pinnoite oikeaan kohteeseen

Suuremmissa hankkeissa käytetään tavallisesti ulkopuolista konsulttia rakenteiden kuntotarkastukseen ja tehtävän pinnoitetyön määrittämiseen. Tuolloin valmis työselitys tai -suunnitelma on olemassa ja eteneminen on suoraviivaista. Mutta usein tarvitaan lisäksi urakoitsijan asiantuntemusta.

– Määrittelemme esimerkiksi käytettävät materiaalit, miten paljon työhön menee aikaa ja kuinka pitkään pinnoitteen voi olettaa kestävän, Minna Väyrynen listaa.

Kaikki lähtee kuitenkin pohjamateriaalista ja kohteen käyttötarkoituksesta.

– Onko kyse betonista vai metallipinnasta? Pintakäsittelyalalla yritykset ovat usein erikoistuneet jompaankumpaan. Me poikkeamme valtavirrasta, koska pinnoitamme teollisuuden tarpeisiin molempia.

Sekä metallille että betonille on omat ohjeistuksensa ja standardinsa, joissa lukitaan esimerkiksi esikäsittelyt ja muut huomioon otettavat asiat.

– Teräspinnoissa esikäsittelyyn vaikuttaa esimerkiksi ruostumisaste, käytetty metalliseos, tulevan pinnoitteen tyyppi sekä se millaisia lämpötiloja pinnoitteen on kestettävä.

Betonissa on tärkeää tietää sen kosteus sekä puristus- ja vetolujuus. Myös betonin iällä ja karbonisoitumisasteella on oma vaikutuksensa, raudoituksesta ja sen kunnosta puhumattakaan.

– Betoni on metallia haastavampi pinnoitettava. Siihen liittyy enemmän muuttujia, koska betonipinta on joka kerta hieman erilainen, käsityönä tehty. Metalli on ennalta arvattavampi, toteaa Väyrynen.

Pinnoiteurakoitsijan pysyttävä kehityksessä mukana

On asiakkaan etu, että pinnoiteurakoitsija pysyy jatkuvasti jyvällä tuotteiden ja teknisten ratkaisujen välisistä eroavaisuuksista.

– Pinnoite on onnistunut, kun se täyttää asiakkaan asettamat vaatimukset. Meillä on paljon materiaalitoimittajia ja samaan tarkoitukseen sopii yleensä useampi tuote. Tosin jotkut saattavat olla todettu esimerkiksi kemikaalirasitustesteissä teknisiltä ominaisuuksiltaan toisia paremmiksi.

Lopullisen pinnoitteen laatua arvioidessa on myös syytä käyttää hyväksi asiantuntijoita.

– Tekniset, kemikaaleja kestävät pinnoitteet voivat olla hyvin vaikeita työstää ja levittää. Siksi ne saattavat olla ulkonäöltään kaukana täydellisestä vaikkapa kiillon tai pinnan sileyden suhteen. Tärkeintä on kuitenkin se, että pinnoite kestää kemiallisia tai mekaanisia rasituksia moitteetta.

Myös käyttöturvallisuudesta on pidettävä huolta.

– Pinta ei saa erityisesti prosessiteollisuudessa olla liukas märkänäkään. Kitkaa voidaan lisätä karhennuksella tai tuotteella, josta ei lähtökohtaisesti tule liian sileää. Lisäksi on syytä huomioida puhtaanapito – liian karheata pintaa on vaikea puhdistaa.

Pinnoittaminen on herkkä taiteenlaji

Onnistuminen vaatii oikeita lähtötietoja ja olosuhteita. Jotta päästään optimaaliseen lopputulokseen, pitää urakoitsijan osata kysyä oikeat kysymykset.

– Jos lähtötiedot vaikkapa pohjan laadun tai pinnoitteelle asetettujen vaatimusten suhteen ovat vääriä, ei tuloskaan voi olla täydellinen.

Suunnittelussa on oltava tiedossa kaikki rasitukset, joille valmis pinnoite altistuu.

– Tämä tarkoittaa kemikaaleja ja mekaanista rasitusta, mutta myös lämpötilojen aiheuttamaa rasitusta.

Myös esikäsittelyssä pitää olla tarkkana, sillä väärin valmisteltuun pohjaan ei mikään pinnoite tartu kunnolla.

– Pinnoitteet kiinnittyvät metalleihin mekaanisesti. Jos pinnan profiili on väärä, jää tartunta heikoksi. Betonissa käy samoin, jos betoniliima jää pinnasta poistamatta.

Työnaikaiset olosuhteet vaikuttavat nekin lopputulokseen. Varsinkin ulkona tehtävissä töissä haasteita riittää, mutta niitä saattaa on myös tiloissa, joissa teollinen prosessi tuottaa paljon lämpöä.

– Lämpöä on oltava riittävästi, mutta ei liikaa ja ilmankosteuden on pysyttävä hallinnassa. Olosuhteiden seuraaminen ja dokumentointi on tärkeää.

Millä perusteella pinnoituskumppani pitäisi valita?

– Koska kyse on usein teollisen prosessin kannalta kriittisistä asioista, kannattaa ammattitaitoiseen ja kokeneeseen kumppaniin panostaa. Sellaiseen, jonka kanssa myös selviää mahdollisista yllätyksistä, Väyrynen vinkkaa.

Minna Väyrynen tuli E. Voutilaiselle parikymmentä vuotta sitten ja hoiti vuodesta 2007 toimitusjohtajan tehtäviä, kunnes siirtyi yrityskaupan myötä asiantuntijaksi loppuvuodesta 2022.

– Kauppatieteilijänä minun piti aluksi sukeltaa syvällisesti tekniikkaan ja detaljeihin. Matka on ollut mielenkiintoinen!