fbpx

Aurinkosähkö on yrityksille edelleen kannattavaa

Viime aikoina on keskusteltu aurinkosähkön kannattavuudesta erityisesti varttihinnoittelun tiimoilta. Muutos vaikuttaa kotitalouksien aurinkovoimaloiden kannattavuuteen silloin, kun kaikkea sähköä ei voi käyttää itse. Sen sijaan paljon ostosähköä käyttävän yrityksen aurinkovoimalan hyötyyn se ei vaikuta.

Miksi?

  1. Koska katolta tai maavoimalasta tuleva aurinkosähkö on erittäin edullista, etenkin jos sen käyttää etupäässä omassa tuotannossa tai toiminnassa. Ja jos toiminta painottuu päiväsaikaan ja erityisesti kesään, saa yritys maksimaalisen hyödyn irti investoinnistaan.
  2. Koska uusiutuvan aurinkoenergian käyttö vähentää yrityksen hiilijalanjälkeä. Useimmilla yrityksillä on vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä ohjelmia, joihin aurinkosähkön käyttö sopii erinomaisesti. Oma aurinkovoimala vähentää Scope 2 -kasvihuonepäästöjä, joita ovat omaan käyttöön ostettu sähkö, höyry, lämmitys ja jäähdytys. Suomalaisten yritysten on oltava vihreän siirtymän etujoukoissa.
  3. Koska aurinkoenergia vaikuttaa myönteisesti yrityskuvaan ja lisää yrityksen houkuttelevuutta sekä asiakkaiden ja sijoittajien silmissä. Investointi aurinkovoimalaan on konkreettinen, näkyvä ja vaikuttava teko tyhjien vastuullisuusväittämien sijaan.

Ota yhteyttä, keskustellaan lisää aurinkosähkön eduista ja mahdollisuuksista yrityksellesi!

Aurinkovoimala vastaa espoolaisen taloyhtiön kulutuspiikkeihin

Yli puolet yhtiön käyttämästä sähköstä kuluu ilmanvaihtoon – aurinkosähkö laskee energiakustannuksia.

As Oy Espoon Aina on valmistunut Espoon Leppävaaraan vuonna 2014. Yhtiössä on kaikkiaan 34 kaukolämmöllä lämpenevää huoneistoa.

– Ilmanvaihto on hoidettu koneellisesti ja tuloilmaa jäähdyttävä laite ottaa talvella myös poistoilmasta lämmön talteen, hallituksen jäsen ja taloyhtiön energiaryhmän vetäjä Michael Klemt kertoo.

Aurinkosähköhanke sai kimmokkeen taloyhtiön tekemästä sähkönkulutusvertailusta samanlaisten naapuritalojen kesken.

– Vertailun perusteella meillä oli hieman korkeampi kulutus. Oli yllätys, että ilmanvaihtopuhaltimet kuluttavat yli puolet yhtiön käyttämästä sähköstä.

Kesällä kulutus kasvaa tuloilman jäähdytyksen takia ja siksi aurinkosähkö sopi hyvin vastaamaan energiantarpeeseen.

– Teimme hallituksen kesken simuloinnit aurinkovoimalasta Euroopan Unionin tarjoamalla, ilmaisella PVGIS-työkalulla. Tulokset näyttivät lupaavilta ja päätimme edetä hankkeessa, Klemt sanoo.

Nopeasti ideasta toteutukseen

Isännöitsijän viime syksynä pitämässä infotilaisuudessa otettiin ajatus aurinkosähköstä myönteisesti vastaan. Hallituksen alustava suunnitelma hiottiin toteutusvalmiiksi 36 kW -tehoiseksi voimalaksi ulkopuolisen konsultin kanssa.

– Kilpailutimme loppuvuodesta viisi yritystä, joista voittajaksi selviytyi Kerabit Aurinkosähkö.

Heidän tarjouksessaan oli oma-aloitteisesti otettu huomioon oma invertteri iv-huoneen eteläseinään tuleville paneeleille – tällä tasolla ei muiden tarjoajien kanssa keskusteltu. Lisäksi Kerabitin väki jaksoi kärsivällisesti vastata kysymyksiimme.

Klemtin mukaan myös kiinnitystekniikka oli yksi tärkeä syy valita Kerabit.

– Bitumikatollemme tarjottiin joko painokivi- tai liimakiinnitystä. Mielestämme Kerabitin liimakiinnike sopi erityisen hyvin juuri meille.
Lisäksi nopea aikataulu sai kiitosta.

– Toinen loppusuoralle päässeistä tarjoajista olisi aloittanut projektin vasta syksyllä, mutta Kerabit Aurinkosähkön kanssa saimme hankkeen käyntiin nopeasti ja voimalan tuottamaan sähköä jo kesällä.

Takaisinmaksuaika riippuu sähkön hinnasta

Jo ensimmäisen kesän kokemukset ovat lupaavia.

– Esimerkiksi kesäkuun 2023 tuotto ylitti etukäteen tehdyt simuloinnit, Klemt iloitsee.

Investoinnin takaisinmaksuaika riippuu luonnollisesti sähkön hinnasta.

– Sähkön hinta on nyt hieman laskenut, mutta aurinkovoimala on meille vakuutus ja turva mahdollista hintojen nousua vastaan. Silloin kallis sähkö ei vaikuta yhtiön talouteen niin paljon. Ja jääväthän kulut joka tapauksessa pienemmiksi halvemman sähkön myötä.

Espoon Ainan hallitus laski kaksi skenaariota takaisinmaksuajasta. Toinen perustui kalliiseen 20 sentin kWh-hintaan, toinen taas maltillisempaan 10 sentin hintaan. Maltillinen skenaario antoi takaisinmaksuajaksi alle 14 vuotta ja kalliin sähkön skenaario puolestaan 6-7 vuotta.

– On kuitenkin huomioitava, että nämä laskettiin toteutunutta kustannusta tuntuvasti korkeammalla urakkahinnalla. Lopputulos on onnistunut ja jo nyt näyttää siltä, että saavutamme hankkeelle asetetut tavoitteet, Michael Klemt toteaa.