Tunnetko vähähiilisempään rakentamiseen liittyvät käsitteet?

EPD, GWP, LCA, BREEAM, LEED… Vähähiilisempään rakentamiseen liittyvien käsitteiden ja lyhenteiden viidakko on melkoinen. Mitä käsitteet tarkoittavat ja mikä on niiden suhde toisiinsa?

Lähdimme purkamaan vähähiilisen rakentamisen käsitevyyhtiä kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen keskittyneen yliopistotutkijan ja johdon konsultin Jani Laineen avustuksella.

EPD eli Environmental Product Declaration eli ympäristöseloste

Environmental Product Declaration -ympäristöselosteet eli EPD:t ovat dokumentteja, joissa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset. Tiedot perustuvat LCA-elinkaarianalyysiin tuotteen koko elinkaaren ajalta, eli tuotteen ympäristövaikutukset selvitetään raaka-ainehankinnasta sen elinkaaren loppupäähän saakka.

– EPD-dokumentin luvut ovat ensisijaisesti käytettäviä tietoja, kun selvitetään joko tuotteiden tai kokonaisen rakennuksen hiilijalanjälkeä. Jos tuotteella ei ole EPD:tä, käytetään LCA-elinkaarianalyysistä saatavia lukuja. Jos LCA-tietoakaan ei ole, turvaudutaan yleisten tietokantojen keskiarvoihin, Jani Laine taustoittaa.

LCA:n ja EPD:n keskeinen ero on, että EPD on riippumattoman asiantuntijan verifioima. Kerabitin kolmannen osapuolen verifioimat ympäristöselosteet löydät nettisivujemme kohdasta Tuotedokumentit, EPD-dokumentoitujen tuotteiden tuotesivuilta sekä EPD-operaattorimme EPDHubin EPDHub Librarysta hakusanalla Kerabit.

Vinkkejä EPD:n tulkintaan saat julkaisemastamme EPD-lukuohjeesta.

LCA eli Life Cycle Assessment eli elinkaarianalyysi

Elinkaarianalyysi on menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen, rakennusmateriaalin tai koko rakennuksen ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajalta.

– Analyysin tavoitteena on saada kattava kuva esimerkiksi hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, jotta voidaan tehdä kestävämpiä valintoja suunnittelun, materiaalien ja rakentamisen suhteen, Jani Laine valottaa.

LCA-pohjaista laskentaa tullaan vastaisuudessa edellyttämään koko rakennuksen osalta, ja tuloksen pitää alittaa määritellyt raja-arvot. Rakennusmateriaalivalmistajat käyttävät LCA-menetelmää laatiakseen tuotteistaan EPD-selosteet.

GWP eli Global Warming Potential eli ilmaston lämpenemispotentiaali

GWP on tällä hetkellä keskeisin tuotteiden vertailussa käytetty indikaattori. Sen yksikkö on kg CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti. GWP kuvaa eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Mitä pienempi GWP-luku on, sitä vähäisempi on tuotteen ilmastokuorma. Nimityksellä hiilijalanjälki tarkoitetaan nimenomaan GWP-lukua.

– GWP-arvot kuvaavat materiaalin elinkaaren aikaisia ilmastonlämpeämisvaikutuksia. Se sisältää raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, kuljetukset, asennuksen, käytön aikaiset vaikutukset sekä purkamisen, sen jälkeiset vaikutuksen ja mahdollisen hyötykäytön, Jani Laine luettelee

Kerabitin bitumikatteissa keskeisiä ovat valmistuksen aikaiset hiilidioksidipäästöt. Kerabitin perusbitumituotteiden valmistamisen hiilidioksidipäästöt eli GWP Total A1–A3 ovat noin 25 % pienemmät kuin kansallisen CO2data-päästötietokannan vertailuarvo. Kerabit Naturen kohdalla ne ovat peräti noin 40 % pienemmät.

Vähähiilisyys saavutetaan muun muassa Lohjan-tehtaamme energiatehokkuudella sekä korvaamalla osa perinteisistä raaka-aineista uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla. Lisäksi tuotteiden valmistuksessa käytetään uusiutuvilla energioilla tuotettua sähköä.

CO2data, kansallinen päästötietokanta

Ympäristöselosteita on erilaisia ja niiden laajuus (scope) vaihtelee sen mukaan, mitä elinkaaren vaiheita eli moduuleja on huomioitu. EPD:itä on tällä hetkellä ainakin seuraavanlaisia:

Meillä Kerabitilla on yleisimmin käytössä kehdosta tehtaan portille (cradle-to-gate with options) eli A1-A3 ja lisäksi A4-A5, C1-C4 ja D.

Lukujen esitysmuoto EPD:ssä

CO2data on kansallinen päästötietokanta, johon on koottu puolueetonta ja avointa tietoa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden, rakentamisen prosessien ja järjestelmien ilmastovaikutuksista.

– Se perustuu EPD-ympäristöselosteisiin ja muihin laskennallisiin tietoihin, ja sen tavoitteena on tukea vähähiilisen rakentamisen edistämistä ja helpottaa rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointia, Jani Laine toteaa.

BREEAM-, LEED- ja RTS-ympäristöluokitusjärjestelmät

Building Research Establishment Environmental Assessment Method eli BREEAM ja Leadership in Energy and Environmental Design eli LEED ovat kansainvälisiä rakennusten ympäristösertifiointijärjestelmiä, joilla arvioidaan rakennusten kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia. Rakennustiedon RTS on puolestaan Suomessa käytetty rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä.

BREEAM on alunperin Isossa-Britanniassa kehitetty järjestelmä, jota käytetään paljon Euroopassa. LEED on lähtöisin Yhdysvalloista, ja se on valtaamassa jalansijaa enenevässä määrin. Kummassakin järjestelmässä on useampi sertifiointitaso.

Verifioiduista ja vähähiilisyyttä osoittavista EPD-selosteista on hyötyä, kun rakennukselle haetaan ympäristöluokitusta. Rakennukselle ei sinänsä ole pakollista hakea ympäristöluokitusta, mutta niin tehdään yhä useammin.

– Moni sijoittaja esimerkiksi edellyttää ympäristöluokitusta, sillä se mahdollistaa pääsyn vihreisiin rahastoihin, jolloin lainaa saadaan paremmilla ehdoilla, Jani Laine summaa.