Viisi syytä, miksi sijoittajan kannattaa kiinnostua rakennuksen hiilijalanjäljestä

Rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen on hyväksi ympäristölle, mutta se kannattaa myös muilla tavoin. Energiatehokas ja pienihiilijalanjälkinen kiinteistö kertoo omistajansa vastuullisuudesta, säilyttää paremmin arvonsa ja kasvattaa sen vetovoimaa rahoittajien, ostajien, vuokralaisten ja käyttäjien keskuudessa.

Lisääntyvä ja tiukentuva lainsäädäntö ohjaa rakentamista alati vähähiilisempään suuntaan. Vähähiilisyyteen ei kuitenkaan kannata suhtautua pakollisena pahana vaan mahdollisuutena. Vähähiiliset rakennukset eivät näet ole pelkästään ympäristöystävällisiä, vaan ne tarjoavat lukuisia etuja, myös sijoittajille.

1. Paremmat rahoitusehdot

Vastuullisuus on yhä merkittävämpi rahoituksen kriteeri, joka vaikuttaa sekä sijoituspäätöksiin että rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.

Pankeissa on yleisesti määritelty tavoitteet, miten monta prosenttia rahoituksesta kohdistuu vastuullisiin kohteisiin, mikä vaikuttaa enenevässä määrin rahoituksen kohdistamiseen. Samoin EU-taksonomia ohjaa päätöksiä, kun pankeissa mietitään, mikä kohde sopii vihreän rahoituksen saajaksi.

2. Korkeampi tuotto

Käyttäjien vastuullisuusvaatimukset täyttävissä kiinteistöissä voidaan yltää korkeampiin vuokratuottoihin. Yritykset ja vuokralaiset etsivät yhä useammin vähähiilisiä ja energiatehokkaita tiloja, joten niiden kysyntä on kasvussa.

Eräiden tutkimusten mukaan vuokralaiset ovat valmiita maksamaan jopa 10 prosenttia korkeampaa vuokraa, jos kiinteistö on heidän silmissään houkutteleva. Toki on syytä muistaa, että pelkkä vastuullisuus ei riitä, vaan kiinteistön on oltava houkutteleva myös sijainniltaan ja palveltava kokonaisuudessaan vuokralaisen tarpeita.

3. Kiinteistön arvon säilyminen

Ympäristötietoiset ostajat ja vuokralaiset arvostavat vähähiilisiä rakennuksia yhä enemmän, mikä nostaa kiinteistön kysyntää ja siten sen arvoa. Vähähiilinen rakentaminen auttaa myös turvaamaan kiinteistön nykyisen arvon, etenkin jos kohde täyttää lainsäädännön ja käyttäjien vaatimukset myös tulevaisuudessa. Mahdollisimman vähähiilisesti toteutettu rakennus on lisäksi helpompi myydä vastaisuudessa.

4. Tehostunut riskienhallinta

Varautuminen vähähiiliseen rakentamiseen liittyvään tiukentuvaan lainsäädäntöön auttaa hallitsemaan sääntelyriskiä. Vähähiiliset kohteet pienentävät myös markkinariskiä, sillä ne ovat houkuttelevampia vuokralaisille ja ostajille, mikä pienentää vajaakäyttöriskiä ja parantaa kassavirtaa. Lisäksi vähähiilinen rakentaminen pienentää sijoitusriskiä. Rakennukset, jotka eivät täytä tiukentuvia päästö- ja energiatehokkuusvaatimuksia, voivat muuttua omaisuudeksi, jonka arvo laskee merkittävästi – tai pahimmillaan katoaa kokonaan.

5. Mainehyöty ja sidosryhmien odotukset

Vastuullisuuteen ja vähähiilisyyteen panostaminen kannattaa, sillä siitä koituu merkittävää mainehyötyä – etenkin jos vastuullisuuden tavoitteet ja niiden toteuttamistaso ovat riittävän kunnianhimoiset ja ylittävät esimerkiksi lainsäädännön vaatimukset. Vähähiilisesti rakennettu kiinteistö puhuttelee niin sijoittajia, vuokralaisia kuin työntekijöitäkin, jotka arvostavat kestävää kehitystä.

Vastaavasti vastuullisuuden sivuuttaminen voi aiheuttaa mainehaittoja – ja suoranaisia tulonmenetyksiä. Jos kiinteistö ei vaikkapa vastaa vuokralaisten vastuullisuustavoitteiden tasoa, he äänestävät herkästi lompakollaan ja muuttavat vastaavaan kiinteistöön, joka paremmin täyttää heidän vaatimuksensa vastuullisuuden suhteen.

Rakennusmateriaalien osuus päästöistä on merkittävä

Rakentamisen tärkeimpinä ympäristövastuullisuuteen liittyvinä mittareina pidetään monesti hiilijalanjäljen pienentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian suosimista.

Rakennettu ympäristö muodostaa arvioiden mukaan 40 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Huomiota on kiinnitetty ennen kaikkea rakennusten käytön aikaisiin päästöihin, mutta yhtä lailla tärkeää on huomioida rakennuksen koko elinkaari ja etenkin rakentamisen aiheuttamaan hiilipiikki.

Rakentamisessa käytettyjen materiaalien ja rakennustyömaan merkitys rakentamisen hiilijalanjäljelle korostuu koko ajan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee ja energiantuotanto muuttuu vähäpäästöisemmäksi. Nykyaikaisissa, energiatehokkaissa uudisrakennuksissa rakennusmateriaalien osuus voi olla jopa 30–80 % rakennuksen elinkaaren aikaisista kokonaispäästöistä.

Valtaosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Suurin osa tulee rungon ja vaipan rakenteista sekä muista massaltaan suurista rakennuksen osista.

Viisaalla vesikatevalinnalla pienempi hiilijalanjälki

Vesikatteen hiilipäästöt muodostavat jopa 25 % rakennuksessa käytettyjen materiaalien päästöistä. Valitsemalla päästöarvoltaan pienen vesikatteen voi siten vaikuttaa koko rakennuksen vähähiilisyyteen merkittävästi. Päästöjen määrään vaikuttavat valmistukseen käytetyn energian lisäksi raaka-aineet, joiden päästömäärää voi pienentää käyttämällä uusiutuvia tai kierrätettäviä raaka-aineita.

Kerabitin bitumikate on viisas valinta vähähiilisemmän rakentamisen näkökulmasta. Kerabitin perusbitumituotteiden valmistamisen hiilidioksidipäästöt ovat nimittäin noin 25 % pienemmät kuin kansallisen CO2data-päästötietokannan vertailuarvo.

Vieläkin pienempiin arvoihin pääsee valitsemalla Kerabit Nature -tuotteet, joiden vähähiilisyys saavutetaan energiatehokkaan valmistuksen lisäksi korvaamalla osa perinteisistä raaka-aineista uusiutuvilla ja kierrätetyillä materiaaleilla. Naturen valmistuksen aikaiset päästöt ovat peräti noin 40 % pienemmät kuin kansallisen CO2data-päästötietokannan vertailuarvo.

Tunnetko vähähiilisempään rakentamiseen liittyvät käsitteet?

EPD, GWP, LCA, BREEAM, LEED… Vähähiilisempään rakentamiseen liittyvien käsitteiden ja lyhenteiden viidakko on melkoinen. Mitä käsitteet tarkoittavat ja mikä on niiden suhde toisiinsa?

Lähdimme purkamaan vähähiilisen rakentamisen käsitevyyhtiä kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen keskittyneen yliopistotutkijan ja johdon konsultin Jani Laineen avustuksella.

EPD eli Environmental Product Declaration eli ympäristöseloste

Environmental Product Declaration -ympäristöselosteet eli EPD:t ovat dokumentteja, joissa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset. Tiedot perustuvat LCA-elinkaarianalyysiin tuotteen koko elinkaaren ajalta, eli tuotteen ympäristövaikutukset selvitetään raaka-ainehankinnasta sen elinkaaren loppupäähän saakka.

– EPD-dokumentin luvut ovat ensisijaisesti käytettäviä tietoja, kun selvitetään joko tuotteiden tai kokonaisen rakennuksen hiilijalanjälkeä. Jos tuotteella ei ole EPD:tä, käytetään LCA-elinkaarianalyysistä saatavia lukuja. Jos LCA-tietoakaan ei ole, turvaudutaan yleisten tietokantojen keskiarvoihin, Jani Laine taustoittaa.

LCA:n ja EPD:n keskeinen ero on, että EPD on riippumattoman asiantuntijan verifioima. Kerabitin kolmannen osapuolen verifioimat ympäristöselosteet löydät nettisivujemme kohdasta Tuotedokumentit, EPD-dokumentoitujen tuotteiden tuotesivuilta sekä EPD-operaattorimme EPDHubin EPDHub Librarysta hakusanalla Kerabit.

Vinkkejä EPD:n tulkintaan saat julkaisemastamme EPD-lukuohjeesta.

LCA eli Life Cycle Assessment eli elinkaarianalyysi

Elinkaarianalyysi on menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen, rakennusmateriaalin tai koko rakennuksen ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajalta.

– Analyysin tavoitteena on saada kattava kuva esimerkiksi hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, jotta voidaan tehdä kestävämpiä valintoja suunnittelun, materiaalien ja rakentamisen suhteen, Jani Laine valottaa.

LCA-pohjaista laskentaa tullaan vastaisuudessa edellyttämään koko rakennuksen osalta, ja tuloksen pitää alittaa määritellyt raja-arvot. Rakennusmateriaalivalmistajat käyttävät LCA-menetelmää laatiakseen tuotteistaan EPD-selosteet.

GWP eli Global Warming Potential eli ilmaston lämpenemispotentiaali

GWP on tällä hetkellä keskeisin tuotteiden vertailussa käytetty indikaattori. Sen yksikkö on kg CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti. GWP kuvaa eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Mitä pienempi GWP-luku on, sitä vähäisempi on tuotteen ilmastokuorma. Nimityksellä hiilijalanjälki tarkoitetaan nimenomaan GWP-lukua.

– GWP-arvot kuvaavat materiaalin elinkaaren aikaisia ilmastonlämpeämisvaikutuksia. Se sisältää raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, kuljetukset, asennuksen, käytön aikaiset vaikutukset sekä purkamisen, sen jälkeiset vaikutuksen ja mahdollisen hyötykäytön, Jani Laine luettelee

Kerabitin bitumikatteissa keskeisiä ovat valmistuksen aikaiset hiilidioksidipäästöt. Kerabitin perusbitumituotteiden valmistamisen hiilidioksidipäästöt eli GWP Total A1–A3 ovat noin 25 % pienemmät kuin kansallisen CO2data-päästötietokannan vertailuarvo. Kerabit Naturen kohdalla ne ovat peräti noin 40 % pienemmät.

Vähähiilisyys saavutetaan muun muassa Lohjan-tehtaamme energiatehokkuudella sekä korvaamalla osa perinteisistä raaka-aineista uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla. Lisäksi tuotteiden valmistuksessa käytetään uusiutuvilla energioilla tuotettua sähköä.

CO2data, kansallinen päästötietokanta

Ympäristöselosteita on erilaisia ja niiden laajuus (scope) vaihtelee sen mukaan, mitä elinkaaren vaiheita eli moduuleja on huomioitu. EPD:itä on tällä hetkellä ainakin seuraavanlaisia:

Meillä Kerabitilla on yleisimmin käytössä kehdosta tehtaan portille (cradle-to-gate with options) eli A1-A3 ja lisäksi A4-A5, C1-C4 ja D.

Lukujen esitysmuoto EPD:ssä

CO2data on kansallinen päästötietokanta, johon on koottu puolueetonta ja avointa tietoa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden, rakentamisen prosessien ja järjestelmien ilmastovaikutuksista.

– Se perustuu EPD-ympäristöselosteisiin ja muihin laskennallisiin tietoihin, ja sen tavoitteena on tukea vähähiilisen rakentamisen edistämistä ja helpottaa rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointia, Jani Laine toteaa.

BREEAM-, LEED- ja RTS-ympäristöluokitusjärjestelmät

Building Research Establishment Environmental Assessment Method eli BREEAM ja Leadership in Energy and Environmental Design eli LEED ovat kansainvälisiä rakennusten ympäristösertifiointijärjestelmiä, joilla arvioidaan rakennusten kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia. Rakennustiedon RTS on puolestaan Suomessa käytetty rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä.

BREEAM on alunperin Isossa-Britanniassa kehitetty järjestelmä, jota käytetään paljon Euroopassa. LEED on lähtöisin Yhdysvalloista, ja se on valtaamassa jalansijaa enenevässä määrin. Kummassakin järjestelmässä on useampi sertifiointitaso.

Verifioiduista ja vähähiilisyyttä osoittavista EPD-selosteista on hyötyä, kun rakennukselle haetaan ympäristöluokitusta. Rakennukselle ei sinänsä ole pakollista hakea ympäristöluokitusta, mutta niin tehdään yhä useammin.

– Moni sijoittaja esimerkiksi edellyttää ympäristöluokitusta, sillä se mahdollistaa pääsyn vihreisiin rahastoihin, jolloin lainaa saadaan paremmilla ehdoilla, Jani Laine summaa.