Kerabit-kermien hiilijalanjäljen saa suoraan ProdLibistä

Uusi rakentamislaki edellyttää uusilta rakenuksilta ilmastoselvitystä, joka sisältää tiedon hiilijalanjäljestä. Kerabit-kermien osalta kyseisen lukeman saa suoraan ProdLib-rakennetyyppikirjastosta.

Uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Yhtä lain keskeistä kohtaa eli vaatimusta rakennuksesta tehtävästä ilmastoselvityksestä on sovellettu vuoden 2026 alusta lukien.

Uusi rakentamislaki velvoittaa hiilijalanjäljen laskentaan

Uuden rakentamislain mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi, eikä sen hiilijalanjälki pääsääntöisesti saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa.

Vähähiilisyyttä arvioidaan ilmastoselvityksellä. Ilmastoselvitys vaaditaan käytännössä kaikilta rakennuksilta omakotitaloja, kesämökkejä, maatalousrakennuksia, teollisuuden rakennuksia ja kirkkoja lukuun ottamatta, ja se on toimitettava lopputarkastuksen yhteydessä.

Ilmastoselvitys koostuu hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnista, jonka on katettava koko rakennuksen elinkaari.

Kerabit-kermien hiilijalanjäljen saa ProdLibistä

Kerabit-kermien osalta hiilijalanjäljen laskeminen on helppoa: lukeman saa suoraan maksuttoman ProdLib-rakennetyyppikirjaston BuildUp-konfiguraattorista.

– ProdLibistä löytyy kattava valikoima Kerabitin rakennetyyppejä erityyppisille katoille vedeneristyskerroksineen, eristeineen ja alusrakenteineen. Rakennetyypeissä käytettävät kermit on valittu siten, että ne täyttävät Kattoliiton VE-luokitusten mukaiset vaatimukset, Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Markus Kalaoja kertoo.

Kerabit-kermeistä ProdLibissä ilmoitettava luku on EPD-dokumenteista löytyvä GWP Total -lukema, joka kattaa tuotteiden valmistamisesta, asentamisesta sekä purkuvaiheessa syntyvät päästöt.

Lisätietoa EPD-ympäristöselosteesta sekä hiilijalanjäljen muodostumisesta voit lukea EPD-lukuohje – vinkkejä EPD-ympäristöselosteiden tulkintaan -artikkelistamme. EPD:n, GWP:n ja muiden kirjainlyhenteiden merkitykset aukeavat lukemalla Tunnetko vähähiilisempään rakentamiseen liittyvät käsitteet? -artikkelin.

Helppoa vertailtavuutta, hyvää käytettävyyttä

ProdLibistä löytyvä BuildUp-konfiguraattori on kätevä työkalu.

– Rakennesuunnittelija voi valita jonkin laatimistamme rakennetyypeistä ja hyödyntää sitä sellaisenaan. Vaihtoehtoisesti hän voi käyttää malliamme ja muokata sitä tarpeen mukaan esimerkiksi kerroksia vaihtamalla. Kolmas vaihtoehto on lähteä suunnittelemaan rakennetta puhtaalta pöydältä ja valita kerrokset konfiguraattorin avulla, Markus Kalaoja selostaa.

– BuildUp tekee rakenteesta 3D-mallin, josta voi kopioimalla ja laajentamalla suunnitella tietyn kokoisen katon. Tieto bitumikermiemme hiilijalanjäljestä säilyy, ja BuildUp ottaa automaattisesti huomioon katon pinta-alan ja laskee, kuinka suuri hiilijalanjälki bitumikermien osalta on.

Miten hyvin hiilijalanjälki on laskettavissa koko rakenteelle riippuu toki siitä, kuinka kattavasti muut tavarantoimittajat ovat ilmoittaneet omien tuotteidensa päästöt. Jos tiedot löytyvät kaikkien materiaalien osalta, eri rakenteiden hiilijalanjäljen vertailu on helppoa.

– Tärkein on tietysti kokonaishiilijalanjälki, sillä bitumikermin osuus koko rakenteesta on kuitenkin verrattain vähäinen. BuildUpissa pystyy näppärästi vertailemaan, mitä hiilijalanjäljelle tapahtuu, jos vaikka vaihtaa lämmöneristettä tai kantavaa rakennetta. Rakennesuunnitelmia tehtäessä ja eri ratkaisuja mietittäessä on kuitenkin tärkeintä nähdä, miten mikäkin asia vaikuttaa kokonaisuuteen, Markus Kalaoja pohdiskelee.

Kaiken kaikkiaan Kerabitin valmiit rakennetyypit helpottavat suunnittelutyötä.

– Kun puhutaan vedeneristysratkaisuista, suunnittelijat tykkäävät käyttää meidän omia malleja. Niistä näkee suoraan, mitkä ovat oikeat tuotteet, kun valitaan alus- ja pintakermiä vaikkapa puualustalle. Harvoinhan ne mallit käyvät kaikkiin rakennuksiin sellaisinaan, mutta on helpompaa muokata olemassa olevaa mallia kuin tehdä itse alusta lähtien, Markus Kalaoja summaa.