Helsingin oikeustalon katon peruskorjaus

Kattosaneeraus historiaa kunnioittaen

Kerabit Katto toimi pääurakoitsijana Helsingin oikeustalon katon peruskorjauksessa, joka tietyistä haasteista huolimatta vietiin onnistuneesti läpi. Valmis katto on ulkonäöltään samanlainen kuin alunperin, mutta lämpötekniseltä toimivuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan nykyvaatimuksia vastaava. 

Helsingin Salmisaaressa, meren rannalla seisoo ylväs punatiilinen funkkisrakennus, joka on rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä. Se valmistui vuonna 1940 Alkon edeltäjän eli Oy Alkoholiliike Ab:n tehtaaksi, pääkonttoriksi ja keskusvarastoksi. Rakennus saneerattiin Museoviraston valvonnan alla 2004 Helsingin oikeustaloa varten, ja se on suojeltu asemakaavassa sr-1-merkinnällä.

Nykyään Helsingin oikeustalona tunnetun rakennuksen omistaa yhteiskuntakiinteistöihin sijoittava Hemsö Suomi. Talon suurin vuokralainen on Senaatti, ja sen katon alla toimivat muun muassa Helsingin hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, syyttäjälaitos, sekä Helsingin oikeusaputoimisto.

Suunnitelmallista ylläpitoa ja korjausta

Helsingin oikeustalolla valmistui vastikään katon peruskorjaus, joka on osa kiinteistön suunnitelmallista arvon ylläpitoa ja parannusta.

– Meidän tehtävämme on varmistaa, että vuokraamamme tilat ovat toimivat, turvalliset ja terveelliset. Tähän liittyvät sekä kiinteistön pienet korjaukset että suuremmat peruskorjaukset, kuten hiljattain maaliin saatu katon peruskorjaus. Vesikaton tekninen käyttöikä oli tullut tiensä päähän, joten se oli aika uusia. Samalla parannettiin katon lämpöteknistä toimivuutta, Hemsö Suomen kiinteistöpäällikkö Janne Salonen taustoittaa.

Kattosaneerauksen pääurakoitsijana toimi Kerabit Katto, joka valikoitui Janne Salosen mukaan tekijäksi kahdesta syystä.

– Tarjotun hinnan pitää tietenkin olla kohdillaan. Mutta lisäksi valintaan vaikutti aiempien hankkeiden perusteella syntynyt luottamus urakoitsijaa kohtaan. Kerabit on tehnyt meille ennenkin pihakansi- ja vesikattokorjauksia.

Erikoisuutena betonilaatoitettu bitumikatto

Helsingin oikeustalon katon rakenne on varsin erikoinen, sillä loivan bitumikaton päällimmäiseksi kerrokseksi on ladottu betonilaatoitus.

– Alun perin betonilaatat ovat olleet todennäköisesti paloturvallisuussyistä, kun rakennuksessa toimi viinatehdas. Toinen syy lienee, että ne ovat painollaan pitäneet paikoillaan bitumikatteen, jota ei ollut kiinnitetty mekaanisesti alustaan, kattourakasta vastannut Kerabit Katon työmaapäällikkö Pauli Niskanen pohdiskelee.

Koska Helsingin oikeustalo on tiukasti suojeltu, uusitun katon piti olla ulkonäöltään samanlainen kuin entinen. Niinpä betonilaattarakenne säilytettiin myös peruskorjauksessa, vaikkei sitä enää käytännön syistä tarvita.

Purku kantavaan laattaan saakka

Oikeustalon katon peruskorjaus alkoi purkutöillä, joissa poistettiin vanha vesikatto sekä joitakin tarpeettomaksi käyneitä vanhan tehtaan aikaisia rakenteita.

– Ensin poistettiin betonilaatat mahdollisimman ehjinä ja vietiin ne muualle puhdistettavaksi painepesurilla. Laattojen irrotuksen jälkeen purimme vuonna 2004 tehdyn saneerauksen poistamalla vanhan kermikaton, sen alla olevan laakerivillan, muutaman sentin paksuisen pintabetonilaatan sekä kovan siporex-lämmöneristyskerroksen, Pauli Niskanen selostaa.

Kuten vanhojen rakennusten peruskorjauksissa tapaa käydä, purkuvaiheessa tuli vastaan myös ikäviä yllätyksiä.

– Kävi ilmi, että vanhassa katossa oli käytetty asbestia sisältäviä materiaaleja. Purku jouduttiin siis loppujen lopuksi tekemään asbestityönä, mikä luonnollisesti aiheutti hieman viivästymistä, Janne Salonen kertoo.

Suunnitelmia jouduttiin muokkaamaan myös puutteellisten rakenteiden takia.

– Esimerkiksi räystään rakenteita purkaessamme totesimme, että se jäi pelkän tiiliseinän varaan. Siihen suunniteltiin lisärakenne eli ylimääräinen betonivalu, joka muodostaa kantavan rakenteen, Pauli Niskanen muistelee.

Kun vanhat rakenteet oli purettu ja uudet kantavat rakenteet tehty, betonilaatan kunto tarkistettiin. Laatan tasaisuus varmistettiin täytevaluilla, ja sen pinta praimeroitiin.

Laatalle asennettiin höyrynsulkukermi, jonka päälle tehtiin kevytsoralla kallistukset, jotta saatiin vedet ohjautumaan oikein kaivoille. Kallistuskevytsoran jälkeen tuli lämmöneristeeksi 50 milliä paksu kova villa, 100-millinen lämmöneriste tuuletusurin ja 30-millinen pintavilla.

Lämmöneristyskerroksen päälle asennettiin Kerabit 3000 -aluskermi, joka kiinnitettiin mekaanisesti kaikkien alla olevien kerrosten läpi betonilaattaan. Aluskermin päälle hitsattiin Kerabit 5000 -pintakermi.

Bitumisen vedeneristyskerroksen päälle asennettiin Kerabit Drain 8 -salaojalevy sekä kerros asennushiekkaa, jonka päälle ladottiin vanhat betonilaatat.

Vanhaa materiaalia hyödyntäen

Helsingin oikeustalon kattosaneerauksessa pyrittiin hyödyntämään vanhoja materiaaleja siinä määrin kuin mahdollista.

– Kyllä kiertotalous oli tämänkin hankkeen ytimessä, kuten myös muissa meidän projekteissamme. Hemsöllä on periaatteena, että jos jotain materiaalia pystyy käyttämään uudestaan tai kierrättämään, niin myös tehdään. Kiertotalousperiaatteemme perustuvat ennen kaikkea omiin ympäristövastuuseen liittyviin tavoitteisiimme. Toki myös vuokralaisemme arvostavat tai jopa edellyttävät vastuullisuutta tiloissa, joita he vuokraavat meiltä, Janne Salonen valottaa.

Vanhan materiaalin käyttöön ohjasivat myös suojelumääräykset, jotka edellyttivät, että peruskorjattu katto on ulkonäöltään samanlainen kuin alkuperäinen.

– Vanhoista laatoista pystyimme hyödyntämään yli 90 prosenttia, mutta jonkin verran piti hankkia uusia. Hommasimme sellaisia, joiden ulkonäkö olisi mahdollisimman lähellä alkuperäisiä. Kyllähän ne uutena vähän erottuvat, mutta ajan myötä ulkonäköerot pienenevät. Arkkitehti myös suunnitteli uusien laattojen sijoittelun sitten, etteivät ne paista silmään ja että ulkonäkö olisi mahdollisimman eheä ja alkuperäisen oloinen, Pauli Niskanen selvittää.

Myös oikeustalon kupariset räystäspellit pyrittiin uusiokäyttämään, mutta se osoittautui hankalaksi.

– Uuden räystään muoto poikkesi hieman alkuperäisestä, joten käytännössä räystäspellit piti tehdä uudesta pellistä, toki uudetkin ovat kupariset, Pauli Niskanen toteaa.

Vanhat kuparipellit eivät kuitenkaan menneet haaskuuseen, vaan ne saivat uuden elämän toisaalla.

– Ylijäänyt kupari käytetään toisessa kohteessamme Siltavuorenpenkereellä, jossa niistä tehdään rakennuksen sisäänkäyntikatos, Janne Salonen mainitsee.

Ei meluta saa

Oikeustalon urakkaan liittyi erikoinen piirre: työmaalla ei saanut aiheuttaa meteliä aamukahdeksan ja iltakahdeksan välillä, sillä katon alla työskenneltiin ja jaettiin oikeutta normaaliin tapaan.

– Ei se ihan helppoa ollut, sillä rakennustöistä syntyy väistämättä melua, mutta yllättävän hyvin se loppujen lopuksi onnistui. Tulimme aamuvarhain tekemään meteliä aiheuttavia työvaiheita ja teimme hommia neljästä kahdeksaan. Joinakin iltoina saatoimme taas tulla töihin vasta iltakahdeksalta, Pauli Niskanen muistelee.

Hyvin meni, hyvä tuli

Oikeustalo on U:n muotoinen, ja katon peruskorjaus tehtiin kolmessa vaiheessa, yksi sakara kerrallaan. Koko urakka tehtiin sääsuojan alla. Kun yhden sakaran katto oli laatoitusta myöten valmis, sääsuoja siirrettiin seuraavaan sakaraan, jossa aloitettiin taas purkutöistä.

Katon peruskorjaus aloitettiin kesäkuussa 2024, ja alkuperäisten suunnitelmien mukaan valmistumisajankohta oli määritetty vuodenvaihteeseen. Haitta-ainelöydösten ja räystäsrakenteeseen tehtävien lisätöiden vuoksi valmistuminen kuitenkin venyi hieman, mutta vain vuoden 2025 helmikuun loppuun.

– Parin kuukauden venyminen ei sinänsä aiheuttanut ongelmia. Emme itse asiassa kokeneet että hanke olisi millään tavalla viivästynyt, sillä toiminta kiinteistössä jatkui normaalisti koko urakan ajan. Siellä ei myöskään ollut jonossa seuraavaa urakkaa, johon kattoprojektin aikataulumuutokset olisivat vaikuttaneet, Janne Salonen kiittelee.

– Erityistä kiitosta antaisin siitä, että Kerabit piti meidät tosi hyvin ajan tasalla, missä mennään. Kun korjaushankkeessa tuli mutkia matkaan, meille kerrottiin heti tilanne ja arvio, millaisia vaikutuksia niillä on aikatauluun tai kustannuksiin. Kaiken kaikkiaan koko projekti sujui oikein mallikkaasti, eikä minulla ole tilaajan puolesta mitään syytä antaa heille risuja, Janne Salonen jatkaa.

2 400 neliön kokoisen katon peruskorjaus oli massiivinen ja vaativa, mutta myös palkitseva urakka.

– Parasta tässä projektissa oli kohteen historiallisuus ja erikoisuus sekä niistä johtuvat mielenkiintoiset haasteet. Olen näitä hommia tehnyt aika pitkään, ja tämä oli kyllä ainutlaatuinen. Tällaisia teen mielelläni – ei tule tylsää töissä, Pauli Niskanen summaa.