fbpx

Ympäristöystävällisempi Kerabit Nature -bitumikate kruunaa Jontte Valosaaren ekologisen hirsitalon

Kerabitin Nature® -tuotteet ovat sekä ympäristöystävällisempiä että vedeneristeinä korkealaatuisia  

Laulaja Jontte Valosaari on rakentanut itse hirsitalon, joka alkaa viimein olla valmis. Projekti on ollut pitkä, mutta palkitseva.

“Näin projektin loppumetreillä voin sanoa, että hirsitalon rakennusprojekti on ehkäpä yhdelle miehelle pikkaisen iso projekti, mutta kyllä nyt alkaa tuntua jo todella hyvältä. Tietenkin itse tehty on aina itse tehty”, Jontte pohtii.

Jontte on tyytyväinen, kun kattoonkin löytyi ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Jonten taloprojektia on alusta asti ohjannut se ideologia, että talosta tulisi mahdollisimman ekologinen. Rakennusmateriaaleina Jontte käytti mahdollisimman pitkälti luonnollisia materiaaleja, kuten puuta.

Katto kruunaa kodin

Jontte lähti kartoittamaan potentiaalisia vesikatemateriaaleja jo hyvissä ajoin. Ensimmäisen yhteydenoton aikoihin Kerabitilta oli juuri tullut myyntiin ympäristöystävällisempi bitumikate, joka sopi Jonten taloon aivan täydellisesti: Kerabit Nature®. Kerabit Nature on kotimainen vähähiilinen vesikate, jonka valmistamisen hiilipäästöt (GWPtotal) ovat noin 59 % pienemmät kuin tavanomaisen bitumikatteen. Kerabit Nature® -tuotteiden tekniset ominaisuudet ovat kuitenkin yhtä hyvät kuin tavallisilla Kerabit-bitumikatteilla eli vedeneristysominaisuuksista ei ole tingitty.

Jonten talon valmistuessa Nature-tuotteita oli jo hyvin saatavana, joten Jontte sai kotinsa kruunuksi toivomansa vähähiilisen vaihtoehdon ja vieläpä taloonsa sopivassa mustassa värissä.

Kerabitin tuotevalikoiman lisäksi Jontte kehuu yhteistyötä Kerabitin henkilöstön kanssa.

“Tämän yhteistyön sinetöi se äärettömän asiantunteva ja huolellinen asiakaspalvelu, jota Kerabitilta olen saanut koko kattoprojektin ajan. Heistä välittyy aito kiinnostus asiakkaaseen ja hänen kohteeseensa parhaiten soveltuvaan kateratkaisuun, Jontte kehuu.

Kerabit Nature® -valikoimasta löydät sopivat tuotteet kaikille katoille. Kerabit-bitumikatteet valmistetaan Lohjalla ja niillä on Avainlippu-merkki.

 

Millä perusteella valitsen – aluskermi vai aluskate?

Tiedätkö, mikä on aluskermin ja aluskatteen välinen ero? Entä millaisille katoille ne sopivat? Kysyimme Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Markus Kalaojalta ja selvitimme!

Kerabitin valikoimissa on tällä hetkellä 5 aluskermiä ja 3 aluskatetta, jotka soveltuvat jyrkille katoille. Mikä niitä erottaa ja millaisiin käyttökohteisiin ne sopivat?

– Valinta lähtee varsinaisesta katemateriaalista, sen ominaisuuksista ja siitä, onko se jatkuva vai epäjatkuva, Markus Kalaoja sanoo.

Kaikkien epäjatkuvien katteiden alle on asennettava vedenpitävä aluskate. Epäjatkuvia katemateriaaleja ovat esimerkiksi tiili, pelti ja bitumipaanu eli kattolaatta. Bitumipaanujen alla on aina oltava aluskermi, koska laatat vaativat kiinteän alustan. Sekä aluskermejä että roikkuvia aluskatteita voidaan käyttää puolestaan pelti- ja tiilikatteiden alla ratkaisusta riippuen.

– Epäjatkuvissa katteissa saumat eivät ole tiiviitä – ajatellaan vaikka tiilikattoa. Siinä ylhäältä valuva vesi kyllä pysyy rakenteista poissa, mutta tilanne on toinen, jos rankka sade tulee kovan tuulen saattelemana.

Toinen aluskatetta tai -kermiä vaativa tilanne syntyy kevättalvella, kun katolla on paljon lunta.

– Sulamisvedet jäävät lumikuorman takia paineenalaisiksi, jolloin vesi saattaa liikkua mihin suuntaan tahansa.

Erityisesti peltikatoilla on otettava myös kondensoituminen huomioon.

– Korkeat lämpötilavaihtelut tai korkea ilmankosteus etenkin kevättalvella tai syyskaudella tiivistävät katteen alapinnalle kondenssivettä, joka poistuu katolta hallitusti aluskatetta pitkin.

Katemateriaalin lisäksi valintaa määrittelevä tekijä on katon kaltevuus. Mitä jyrkempi katto on, sitä kevyemmällä aluskatteella pärjää, sillä painovoima hoitaa veden tehokkaammin pois katolta.

– Loivemmilla kattokaltevuuksilla vaaditaan enemmän paksuutta ja kestävyyttä. Silloin valinta kohdistuu aluskermiin. Suosituksia kannattaa katsoa joko katemateriaalin tai aluskatteiden valmistajien kotisivuilta. Myös Kattoliiton “Toimivat katot” -julkaisu on hyvä puolueettoman tiedon lähde, Kalaoja vinkkaa.

Mitä eroa on aluskermillä ja aluskatteella?

Maallikon silmään paksuus on merkittävin ero näillä kahdella – aluskermillä ja aluskatteella – mutta eroja on itse materiaalissakin.

– Aluskermi on aina valmistettu bitumista, joka on vahvistettu lasikuitu- tai polyesteritukikerroksella. Aluskate on puolestaan kevyempi ja usein monikerroksisesta muovista tai kankaasta valmistettu. Muovisessa tai kankaisessa aluskatteessa voi olla myös tukiverkko tuomassa lisää kestävyyttä.

Myös asennustavassa on eroa – aluskermi on asennettava kiinteän alustan, kuten raakaponttilaudoituksen tai levytyksen päälle. Aluskate sen sijaan asennetaan kattotuolien väliin roikkuvaksi.

– Roikkuva asennus tarkoittaa sitä, että kate on 2-3 senttiä notkollaan kattotuolien välissä. Varsinaisen katteen ja aluskatteen väliin päässyt vesi valuu tätä notkoa myöten pois katolta.

Mitä muuta pitää valinnassa ottaa huomioon?

Vaikka aluskermi ja aluskate eivät näy ulospäin, ovat ne olennaisen tärkeitä katon toimivuuden kannalta. Yleisin virhe on se, että valitaan liian kevyt aluskate suhteessa katemateriaalin kestävyyteen.

– Jos katteen odotettavissa oleva elinkaari on 50 vuotta ja aluskatteen 30 vuotta, pitää koko katto uusia 20 vuotta etuajassa aluskatteen takia.

Katon komponenttien pitää siis toimia yhdessä. Toinen usein toistuva virhe on kevyehkön aluskatteen käyttäminen työmaan väliaikaisena sääsuojana.

– UV-säteily on varsinkin monille roikkuville aluskatteille armoton ja siksi tällainen aluskate pitäisi saada peitettyä mahdollisimman pian, Kalaoja muistuttaa.

Jos on tiedossa, että katon asennuksessa menee syystä tai toisesta pitkään, olisi syytä käyttää kiinteää alustaa ja bitumista aluskermiä. Monet Kerabit-aluskermit kestävät jopa talven rasitukset, jolloin rakennus voi talvehtia hyvin aluskermin varassa ja varsinainen vesikate voidaan asentaa vasta keväällä.

– Bituminen aluskermi ja kiinteä alusta on aina kestävämpi ratkaisu kuin roikkuva aluskate. Aluskermin läpivienneissä käytetään pääsääntöisesti läpivientiosia, joissa on leveä liitoslaippa, johon voidaan liittää aluskermi tiiviisti kiinteän alustan päälle liimaamalla. Roikkuvissa aluskatteissa kiinteän alustan puutuessa läpivientejä joudutaan toteuttamaan paljon teippaamalla.

Tiilikate kestää jopa 50 vuotta. Paras alusrakenne tiilikatteelle on kestävä aluskermi täyspuualustan päällä.

Millaisten vesikatteiden alle Kerabit-aluskermit ja -aluskatteet voidaan asentaa?

Bitumista aluskermiä voi käyttää kaikkien vesikatemateriaalien ja kaltevuuksien kanssa, kun vesikatteen alusta on kiinteä. Peltikatteiden alle löytyy erinomaisia fleecepintaisia aluskermejä, jotka eivät vahingoita tai tylsytä peltisepän työkaluja.

Roikkuvia aluskatteita käytetään ruoteiden päälle asennettavien katemateriaalien kanssa, esimerkiksi tiili- ja peltikatoille, kunhan kaltevuutta on katolla riittävästi.

– Loivimmilla kattokaltevuuksilla, noin 1:7 – 1:10, ei voida käyttää roikkuvaa aluskatetta vaan tarvitaan aina kiinteälle alustalle asennettava aluskermi.

Millaiset olosuhteet vaaditaan asennukseen?

Monissa aluskermeissä ja aluskatteissa on itseliimautuvat reunat, jotka tekevät asentamisesta vaivatonta myös tee-se-itse-rakentajalle.

– Liimareunaisten tuotteiden kanssa optimilämpötila asennukselle on 10 astetta tai yli. Kylmemmissä oloissa voidaan aluskermien liimareunojen tarttumista auttaa kevyesti kuumailmapuhaltimella. Mutta silloin puhutaan tulityövälineestä, jolloin tulee tarkistaa, tarvitaanko tulityökortti ja tulityölupa. Pakkasella suosittelemme ammattilaisten asennettavaksi tarkoitettuja, hitsattavia aluskermejä, Markus Kalaoja kertoo.

Miten omakotitalon katon kunto tarkastetaan? Näin se hoituu!

Jokainen talo ansaitsee ehjän ja hyvin huolletun katon. Mutta mistä tiedät, kaipaako kattosi huoltoa tai korjausta? Miika Manninen kiipeää työkseen erilaisille katoille. Hän osaa kertoa, miten katon kunto tarkastetaan.

Katto altistuu jatkuvasti luonnon eri ilmiöille. Säännöllinen katon kuntotarkastus varmistaa, että vältyt ikäviltä yllätyksiltä. Katemateriaalilla, katon iällä, jyrkkyydellä tai muulla ominaisuudella ei ole väliä – kaikki katot täytyy tarkastaa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa.

Katon kunto kannattaa tarkastaa talven jälkeen

Katon kunnon voi tarkastaa aina, kun katolla ei ole lunta. Erityisesti talven jälkeen tarkastus on paikallaan, koska lumi ja jää ovat voineet vaurioittaa kattoa tai sen osia. Säännöllisellä ja hyvin suunnitellulla kattohuollolla pidennät kustannustehokkaasti katon käyttöikää.

Kerabit Kattohuollon Miika Manninen on tarkastanut ja huoltanut kattoja jo noin 10 vuoden ajan. Hän kertoo, että useimmat omakotitalossa asuvat ymmärtävät että katon kunnosta kannattaa pitää hyvää huolta. Moni tilaa katon kuntotarkastuksen keväällä, tietääkseen missä kunnossa katto on. Katon ilmaisen kuntotarkastuksen voi tilata, vaikka katolla ei olisi tiedossa mitään ongelmaa.

“Talven jälkeen katolla voi olla rikkinäisiä kattotiiliä tai katolle on voinut tulla muita vaurioita. Sadevesikourut saattavat olla tukossa tai katteen pinta näyttää epäsiistiltä. Silloin kannattaa pyytää kattohuollon ammattilainen tarkastamaan ja dokumentoimaan huolto- ja korjaustarpeet.”

Miika Manninen, kattohuollon ammattilainen

Tarkastuksen aikana Miika käy katon eri osat huolella läpi ja ottaa kuvat yksityiskohdista. Katteen, pellitysten, läpivientien ja yläpohjan lisäksi tarkastukseen kuuluu selvittää myös sadevesijärjestelmän ja kattoturvatuotteiden kunto.

Mihin ammattilainen kiinnittää huomiota kattoa tarkastaessaan?

Omakotitaloissa tarkastettavana on yleensä tiili- tai peltikatto, mutta usein tarkastetaan myös bitumi- eli ns. huopakattoja. Jyrkillekin katoille kiivetään, kun turvavaljaille löytyy kiinnityspiste. Jos yläpohjaan ei ole pääsyä, alusrakenteita ei voida kunnolla tarkastaa.

Miika kertoo erilaisten kattojen kunnon tarkastamisesta näin:

Tiilikaton kuntotarkastus

“Ensin tarkastan riskirakenteet eli läpiviennit ja niiden tiivisteet. Tarkastan myös reunapellitykset ja piipun pellityksen. Esimerkiksi harjatiiviste voi puuttua. Seuraavaksi käyn läpi katteen kunnon. Tiilikate voi olla rapautunut tai kasvuston peitossa. Talven aikana tiiliä on voinut mennä rikki.”

“Käyn myös yläpohjassa tarkastamassa aluskatteen kunnon. Rakennustavat ja käytettävät materiaalit vaihtelevat jonkin verran kattojen välillä. On melko tavallista, että alusrakenteista löytyy puutteita. Yleensä puutteet ovat korjattavissa, mutta eivät aina. Kattohuollon asiantuntijana osaamme ottaa kantaa siihen, koska katto on järkevää huoltaa ja korjata – ja milloin korjaaminen enää ei ole perusteltavissa.”

“Lopuksi tarkastan sadevesijärjestelmän ja kattoturvatuotteiden kunnon. Ovatko kourujen kaadot kunnossa, vetävätkö rännit ja onko reitti piipulle asianmukainen? Alimitoitetut lumiesteet joutuvat talvella kovan paineen alle. Ne voivat siksi särkyä ja myös rikkoa katon rakenteita.”

Peltikaton kuntotarkastus

“Myös peltikatolla kiinnitän huomiota ensin riskirakenteiden eli läpivientien kuntoon. Tutkin harjapellin, reunapellitykset, piipun pellityksen ja muiden läpivientien tiivisteet. Tarkastan myös maalipinnan: onko maali hilseillyt, näkyykö ruostetta tai irronneita kiinnityksiä? Lisäksi käyn tarkastamassa yläpohjan kunnon.”

“Erityisesti tiilikuviopeltikatoilla, jos lumiesteet eivät ole koko lappeen mittaiset, lumen ja jään paino on voinut repiä kiinnityksiä irti. Vastaavasti, jos seinätikkaat on sijoitettu lappeen puolelle ilman vieressä olevia lumiesteitä, lumen paine on voinut irrottaa tikkaiden kiinnityksiä ja rikkoa samalla kattopeltiä. Sadevesijärjestelmän osalta tarkastan, onko kouruissa roskia ja toimivatko kaadot niin ettei vesi jää kouruun seisomaan.”

Katon kuntotarkastusraportti

Asukkaan ei tarvitse olla paikalla katon kuntotarkastuksen aikana. Miika kertoo havaintonsa joko kasvokkain tai puhelimessa. Sen jälkeen asiakas saa sähköpostilla kuvin varustetun tarkastusraportin sekä tarjouksen, jos katolla on huollettavia tai korjattavia kohtia.

“Maksuton katon kuntotarkastus kannattaa aina. Jos tiedossa on, että katolle täytyy tehdä vuosihuolto tai muita toimenpiteitä, tarkastamme katon kunnon samassa yhteydessä.”

Miika Manninen, kattohuollon ammattilainen

Jos kuitenkin tarkastaisin katon kunnon itse?

Moni omakotitalon omistaja osaa itse tarkastaa kattonsa kunnon. Kaikki eivät siihen kuitenkaan pysty. Kuuluitpa kumpaan ryhmään tahansa, kattoalan ammattilaisen tekemä kuntotarkastus tarjoaa sinulle muutamia etuja, sillä teemme sen aina perusteellisesti.

  • Saat helposti luotettavan kuvan katon kunnosta
  • Saat kuvallisen raportin ja tarjouksen, jos katto kaipaa huoltoa tai korjausta
  • Tiedät, miten voit kattohuollon avulla kasvattaa kiinteistösi arvoa

Kerabit Kattohuolto on erikoistunut kattojen korjauksiin ja huoltoihin. Yli 30 000 kattohuollon kokemuksella tunnemme kattojen riskirakenteet ja korjaustavat.

Mikä palvelu katolle kannattaa valita?

Omakotitalon katon huoltotoimenpiteet, kuten roskien poisto ja räystäskourujen tyhjennys, eivät kuulu ilmaiseen katon kuntotarkastukseen. Jos haluat että katollesi tehdään samalla käynnillä vuosihuolto, sinun kannattaa tilata omakotitalon katon vuosihuolto. Sen kiinteään hintaan kuuluu myös katon kunnon tarkastaminen.

Jos tiedät jo, että katolle pitäisi tehdä pesu ja maalaus, uusi pinnoitus tai kasvuston poisto, pyydä työstä tarjous. Näihin huoltotöihin sisältyy myös katon kunnon tarkastaminen ja vuosihuolto. Voit halutessasi laskea alustavan hinta-arvion kattohuollosta kätevällä hintalaskurillamme!

*) Kiinteä hinta sisältää matkakulut 50 km päähän Kerabit Kattohuollon toimipisteeltä, katon koko maksimissaan 220 m2.

Viisas vesikatevalinta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä

Vesikatteen hiilipäästöt muodostavat jopa 25 % rakennuksessa käytettyjen materiaalien päästöistä. Vähähiilisen bitumikatteen valmistuksen aikaiset päästöt (GWPtotal) ovat puolestaan 59 % vähäisemmät kuin vastaavan perustuotteen eli fiksulla katevalinnalla voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen merkittävästi.

Rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen on hyväksi ympäristölle, mutta se kannattaa myös muilla tavoin. Energiatehokas ja pienihiilijalanjälkinen kiinteistö kertoo omistajansa vastuullisuudesta, säilyttää paremmin arvonsa ja kasvattaa sen vetovoimaa ostajien, vuokralaisten ja käyttäjien keskuudessa.

Rakennusmateriaalin osuus päästöistä on merkittävä

Rakennettu ympäristö muodostaa arvioiden mukaan 40 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Viime päiviin asti on kiinnitetty huomiota ennen kaikkea rakennusten käytön aikaisiin päästöihin, kun taas rakennuksen koko elinkaari ja etenkin rakentamisen aiheuttama hiilipiikki on jäänyt paljon pienemmälle huomiolle.

Rakentamisessa käytettyjen materiaalien ja rakennustyömaan merkitys rakentamisen hiilijalanjäljelle korostuu koko ajan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee ja energiantuotanto muuttuu vähäpäästöisemmäksi. Nykyaikaisissa, energiatehokkaissa uudisrakennuksissa rakentamisessa käytettyjen tuotteiden osuus voi olla jopa 30–80 % rakennuksen elinkaaren aikaisista kokonaispäästöistä.

Valtaosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Päästöjen määrään vaikuttavat muun muassa valmistukseen käytetty energia ja raaka-aineet. Niiden määrää voi pienentää käyttämällä uusiutuvia tai kierrätettäviä raaka-aineita.

Valmistusvaiheen päästöistä pääosa tulee rungon ja vaipan rakenteista sekä muista massaltaan suurista rakennuksen osista. Sementin ja teräksen osuus rakentamisen päästöistä on erittäin suuri.

Vesikatteen osuus jopa neljännes

Vesikatteen hiilipäästöt muodostavat jopa 25 % rakennuksessa käytettyjen materiaalien päästöistä. Valitsemalla päästöarvoltaan pienen vesikatteen voi siten vaikuttaa koko rakennuksen vähähiilisyyteen merkittävästi.

59 % pienemmät valmistuksen aikaiset hiilipäästöt

Kerabitilla hiilipäästöjen pienentämiseen on pureuduttu jo vuosia. Kehitystyön tuloksena on syntynyt  Kerabit Nature® -katetuotesarja. Nature-tuotteiden vähähiilisyys saavutetaan korvaamalla osa perinteisistä raaka-aineista biopohjaisilla raaka-aineilla ja kierrätysmateriaaleilla. Kaikki Kerabit Nature -tuotteet valmistetaan Lohjan tehtaallamme ja niillä on Avainlippu-merkki.

Kerabit Nature -vesikatteen valmistuksen aikaiset hiilipäästöt (GWPtotal) ovat noin 59 % alhaisemmat vastaaviin perustuotteisiin verrattuna.

Kestävyyttä, käyttöikää ja kierrätettävyyttä

Kestävyys ja mahdollisimman pitkä käyttöikä ovat myös oleellisia tekijöitä vähähiilisessä rakentamisessa, jotta vältytään isoilta korjaustöiltä tai tarpeettomalta uudisrakentamiselta lähitulevaisuudessa.

Nature-vesikatteiden käyttö ei vaikuta katon kestävyyteen, toimivuuteen tai vedeneristyskykyyn, sillä niiden ominaisuudet ovat suotuisia ympäristövaikutuksia lukuun ottamatta yhtä hyvät kuin vastaavien perustuotteiden. Lisäksi Nature-tuotteiden käyttöikä on pitkä, kuten kaikilla Kerabit-bitumikatteilla.

Kun Kerabit Nature -tuotteet viimein tulevat käyttöikänsä päähän, ne voidaan hyödyntää kierrätysasfaltin raaka-aineena. Samaan käyttöön päätyvät myös tehtaallamme tuotevaihtojen yhteydessä syntyvä sekundakermi.

Tutustu Kerabit Nature -tuotteisiin >>

Vaativien teollisuuskohteiden lattioiden pinnoittaminen – 4 tärkeintä kriteeriä

Lattiapinnoituksella on väliä kaikilla teollisuuden aloilla, oli kyse sitten raskaasta teollisuudesta, kemianteollisuudesta tai puu-, sellu-, kartonki-, paperi-, elintarvike- tai energiateollisuudesta.

Yhä useammin osviittaa pinnoitteen ominaisuuksiin ja pinnoitusteknologioihin haetaan osaavalta pinnoiteurakoitsijalta. Mitkä sitten ovat teollisuuden lattiapinnoitteiden valitsemisen kriteerit?

1. Turvallisuus on A ja O

Turvallisuus, eli käytännössä liukkaudenesto, on monessa käyttökohteessa ehdoton lattiapinnoitteen ykköskriteeri.

Teollisissa käyttökohteissa ei lattian karheudelle kuitenkaan ei ole olemassa standardeja. Siksi yleensä tehdään neljä mallia, joista yksi on sileä, yksi karkea ja loput kaksi siitä väliltä. Tämän jälkeen tilaaja päättää yhdessä käyttäjien kanssa mikä on pinnoitteen sopiva karkeus – esimerkiksi keittiöissä haluttu kitka on usein henkilökohtaisista mieltymyksistä kiinni. Ja saattaa käydä niinkin, että käyttökokemusten karttuessa halutaan pinnan karkeusastetta muuttaa tai kitka-alueita jälkikäteen kasvattaa.

Henkilöturvallisuuden lisäksi vaikuttaa pinnoitevalintaan myös ympäristöturvallisuus. Tilassa käsiteltävät kemikaalit eivät saa päästä ympäristöön, siksi esimerkiksi kanaalien, kaivojen ja suoja-altaiden pinnoitteiden pitää olla kunnossa.

Lisäksi valoisuus lisää työntekijöiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä – vaaleat, valoa heijastavat lattiapinnoitteet ovat käytettyjä erityisesti varastoissa, jonne ei tule paljoa luonnonvaloa.

2. Lattian on kestettävä kemikaaleja ja kulutusta

Jos turvallisuus on teollisuustilan pinnoittamisen ykköskriteeri, on kemikaalien ja kulutuksen kestävyys hyvä kakkonen. Pinnoitteiden kemikaalien ja kulutuksen kestävyyden arviointi nojaa pitkälti materiaalitoimittajan dokumentaatioon ja erilaisista käyttökohteista saatuihin kokemuksiin.

Siksi kannattaakin valinta pinnoitekumppani, jolla on pitkä kokemus vaativien teollisuuskiinteistöjen lattioista. Pinnoitteet kehittyvät kaiken aikaa, joten alaa on jatkuvasti seurattava.

Kerabit Pinta urakoi vuosittain satoja vaativia teollisuuskohteita – niistä on syntynyt vuodesta 1997 alkaen koottu tietopankki, josta löytyy verrokkikohteet jokaiselle uudelle hankkeelle.

3. Teollisen lattian on pysyttävä puhtaana

Eri teollisuudenaloilla on erilaisia vaatimuksia puhtauden ja puhdistettavuuden suhteen. Esimerkiksi sellutehtaiden sellu päätyy usein elintarvikepakkauksiin, jolloin hygienia on tärkeää. Sama pätee myös lääketeollisuuden puhdastiloihin, eikä elektroniikkatehtaissa tai datakeskuksissakaan saa olla pölyä, kosteutta tai epäpuhtauksia.

Puhdistettavuus on kuitenkin aina kompromissi. Jos lattia on erittäin helppo puhdistaa, on se myös liukas. Toisaalta jos lattia ei ole liukas, ei sitä ole karhennuksen takia helppo pitää puhtaana.

Parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen päästään kun osapuolet keskustelevat vaatimuksistaan ja määrittelevät yhdessä kaikkia tyydyttävän lattiaratkaisun.

4. Hankaussähkön (ESD) hallitseminen

ESD (electrostatic discharge) tarkoittaa sähköstaattista purkausta, joka tapahtuu kahden varautuneen kappaleen kohdatessa. ESD-lattia on tarpeen silloin, kun valmistat, korjaat, huollat tai käytät ja käsittelet välineitä, jotka voivat vaurioitua hankaussähkön purkauksesta. Myös palavia nesteitä tai räjähteitä käsiteltäessä on ESD-lattia tarpeen.

Hankaussähköstä syntyvä sähköisku on ihmiselle vaaraton, mutta se voi johtaa herkän elektroniikan ja komponenttien vaurioitumiseen. Kemianteollisuudessa ja räjähdeteollisuudessa saattaa staattinen sähkö aiheuttaa jopa palo- tai räjähdysvaaran.

Staattisia sähkövarauksia ja -purkauksia voi ehkäistä asentamalla maadoitetun ESD-lattian. ESD-lattioiden materiaalina on enimmäkseen epoksi, mutta lattian voi tehdä myös polyuretaanista. Pinnoitteen rakenne koostuu sähköä johtavasta primerista, maadoittavista kupariliuskoista ja massasta, jossa on hankaussähköä estäviä partikkeleita.

Vaativan teollisuuskohteen lattiapinnoitteen valintakriteerit

  1. Turvallisuus
  2. Kemikaalien ja kulutuksen kestävyys
  3. Puhtaanapito
  4. Hankaussähkön hallinta

Mitä maavoimalan suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon?

Oletko harkinnut maapohjaisen aurinkovoimalan rakentamista, mutta pohdit mitä kaikkea suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon?

Näiden kysymysten avulla selvität, voiko voimalan rakentaa ajatellulle paikalle ja mikä se maksimikapasiteetti tulisi olemaan.

Millainen käytettävissä oleva maa-alue on?

Helposti voisi ajatella, että maavoimalan voisi sijoittaa vaikkapa metsäpalstalle. Metsä on kuitenkin kaukana täydellisestä rakennuspaikasta – se vaatii paljon työtä ennen kuin itse voimalan rakentamiseen voi ryhtyä. Maavoimalan paras sijainti on esimerkiksi joku entuudestaan rakennettu, valmiiksi tasainen alue, kuten parkkipaikka, lastausalue tai vaikkapa vanha kasvihuoneen tai muun rakennuksen pohja. Myös hallanarat pellot tai heikosti tuottavat tulvapellot ovat hyviä alueita maavoimaloille.

Kannattaako investoida itse vai vuokrata maa-alue sijoittajalle?

Jos pelto on vuokrattu ulos, on sen normaali hehtaarituotto maanviljelyksessä noin 1500 euroa vuodessa. Maavoimalalle ulosvuokrattuna tuotto-odottama on tuplat siitä. Mutta jos investoit itse, voi tuotto olla vielä huomattavasti suurempi.

On kuitenkin huomioitava, että sähkön hinta vaikuttaa laskelmiin merkittävästi. Kun investoit itse, kannattaa samalla varautua rahoittamaan voimalaa omasta kukkarosta silloin kun sähkön hinta on budjetoitua merkittävästi alhaisempi. Mitä pidempiaikaisesta rahoituksesta on kyse, sitä pienempi tämä riski on.

Voimala maksaa joka tapauksessa itsensä takaisin, mutta vaihteluväli voi olla 4-12 vuotta sähkön hinnasta riippuen. Ja mitä huonompi maailmantilanne on, sitä todennäköisemmin sähkö on kallista. Silloin investointi maavoimalaan on erittäin kannattavaa. Huomioitavaa että aurinkovoimalan tuotto syntyy aurinkoiseen aikaan jolloin sähkönpörssihinta on korkeimmillaan ja tuulivoiman tuotanto yleensä vähäistä.

Millainen kapasiteetti paikallisessa sähköverkossa on?

Sähköverkon kapasiteetti saattaa asettaa rajoituksia hankkeelle silloin, kun aurinkovoimalan tuottamaa sähköä ei käytetä itse vaan myydään. Siksi tarjolla oleva siirtokapasiteetti on syytä tarkistaa huolellisesti paikallisen verkkoyhtiön kanssa. Samalla on syytä pohtia myös maakaapelointia, eli sitä miten sähkö johdetaan kentältä kiinteistön sähkökeskukseen.

Minkä kokoinen maavoimala kannattaa rakentaa?

Kokoa voi pohtia myös tarpeen kannalta – pienempien 50-100 kWp voimaloiden tuottama sähkö kuluu tavallisesti tuottajan, esimerkiksi maatilan omaan kulutukseen. Suurempien voimaloiden tuotto menee puolestaan tyystin myyntiin. Mutta jos aurinkovoimala on rakennettu teollisuuslaitoksen yhteyteen, käyttää laitos tuotetun vihreän sähkön yleensä itse.

Pieniä 50 kWp -voimaloita on Suomessa satoja, yli 500 kWp -voimaloita kymmeniä kun taas yli 1 MWp -voimaloita on tätä kirjoitettaessa keväällä 2023 kymmenkunta.

Maavoimalan kokoa rajoittaa paitsi sähköverkon kapasiteetti, myös käytettävissä oleva maapinta-ala. Esimerkiksi 50 kWp voimala vaatii noin 400 m2 pinta-alan käyttöönsä, kun taas suuren 2 MWp voimalan tarpeisiin tarvitaan maata jo hehtaarin verran.

Millaisia vaiheita maavoimalan rakentamisprosessissa on?

Suunnittelun ja rakentamisen vaiheet voidaan jakaa seuraavasti:

  1. Maa-alueen kartoitus ja voimalan piirtäminen alueelle
  2. Toimenpideluvan tai rakennusluvan hankkiminen
  3. Maatyöt ja paneelikentän perustukset betoni- tai ruuvipaaluilla
  4. Telineiden ja paneelien asennus
  5. Sähkötyöt
  6. Käyttöönotto
  7. Mittaukset ja mittauspöytäkirja
  8. Verkkoyhtiön lupa
  9. Luovutus ja käynnistys
  10. Viranomaisen tekemä varmennustarkastus 3 kuukauden sisällä valmistumisesta yli 20 kwh voimaloissa

Tyypillisesti maavoimalahankkeiden rakentamispäätöksestä kuluu noin puoli vuotta ennen kuin voimala alkaa tuottamaan sähköä. Maailmantilanteesta riippien komponenttien toimitus saattaa kestää ja asennusjonot olla pitkiä. Myös verkkoyhtiöiden varautuminen suurten aurinkovoimaloiden verkkoon kytkemiseen kestää 6-9 kuukautta.

Muista myös riskit!

Vaikka pellolle olisikin tehty maaperätutkimus, ei pelto välttämättä kuitenkaan ole tasarakenteinen. Maaperässä voi olla esimerkiksi savikuplia ja pinnassa olevaa savea. Silloin perustuksen tekeminen on vaikeampaa, sillä perustuksen on aina tukeuduttava kovaan maaperään. Tämä saattaa vaatia pitkiä paaluja, mutta kallioisessa maaperässä myös kallioankkureita. Lisäksi on paikalliselta verkkoyhtiöltä tarkistettava ettei asennusalueella ole sähkökaapeleita.

Mihin vuodenaikaan bitumikatto on asennettava ja miksi?

Kevät on olosuhteiden puolesta parasta aikaa bitumikaton asentamiselle. Silloin on kuivaa ja lämpötilat yleensä kohdillaan. Mutta periaatteessa bitumikattoja voidaan asentaa ympäri vuoden, kunhan seuraavat perusedellytykset täyttyvät.

  1. Jos asennat katteen itse, on lämpötilan oltava vähintään + 10 astetta – näin varmistetaan, että bitumikatteiden liimapinnat liimautuvat kiinni luotettavasti. Kun ammattilainen asentaa katon Kerabit-ammattituotteilla, voi lämpötila olla alhaisempi.
  2. Asennusalustan tulee olla kuiva ja irtoroskista puhdistettu.
  3. Kesällä on huolehdittava, ettei sää ole liian kuuma katteiden asentamiseen. Korkeissa lämpötiloissa asentamisesta syntyy jälkiä valmiille katolle.

Pientalokohteissa asentaminen pystytään tavallisesti tekemään hyvän sään aikana. Isommissa hankkeissa sääsuojan rakentaminen voi olla perusteltua, sillä sen alla ovat olosuhteet aina kuivat. Ja koska suurissa kohteissa asentaminen kestää pientä kattoa pidempään, ei säätilan vaihtelu haittaa kun on suoja päällä.

Mitä muuta pitää bitumikaton asentamisessa ottaa huomioon?

Hankkeen onnistuminen on kiinni myös etukäteissuunnittelusta. On hyvä miettiä, paljonko
vedeneristystuotteita ja oheistarvikkeita kuten bitumiliimaa ja nauloja tarvitaan. Tähän vaikuttaa muun muassa katon muodot, mahdolliset läpiviennit – esimerkiksi piiput ja tuuletusputket – sekä bitumikatteiden limitykset. Huolellisella suunnittelulla on iso vaikutus lopputulokseen.

Itse asentaminen sujuu, kun muistaa lukea käyttöohjeet ja ennen kaikkea noudattaa niitä. Asennusolosuhteiden lisäksi ohjeista löytyvät tiedot mm. naulojen pituuksista ja tiheydestä sekä katon minimi- ja maksimikaltevuuksista.

Erityistä tarkkuutta on noudatettava katon yksityiskohdissa, kuten piippujen ja tuuletusputkien juurissa tai vaikkapa kattoikkunoissa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaakin käyttää valmiita läpivientikappaleita, joita on saatavilla esimerkiksi pyöreille piipuille.

Saneerauskohteessa on myös alustan kunto otettava huomioon. Katteen alustan on oltava kiinteä ja notkumaton, esimerkiksi lahovaurioita ei saa olla ja yläpohjan tuuletuksen on toimittava. Uutta, laadukasta bitumikatetta ei ole järkevää asentaa huonon ja toimimattoman kattorakenteen päälle!

Milloin asentaa itse, milloin antaa ammattilaisen hoitaa?

Jos haluat asentaa katon itse, on lämpötilan oltava vähintään 10 astetta. Näin varmistetaan, että omatoimirakentajalle myytävien tuotteiden itseliimautuvat liimapinnat tiivistyvät luotettavasti kiinni ja katosta tulee vesitiivis. Omatoimirakentajalle on kolme katevaihtoehtoa: paanukate, tiivissaumakate tai kolmiorimakate. Tutustu Kerabitin omatoimirakentajan tuotteisiin!

Jos työ on tehtävä kylmänä vuodenaikana, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. Ammattituotteita voi nimittäin asentaa ympäri vuoden, kunhan alusta on kuiva ja jäätön. Huomaa kuitenkin, että ammattilaisille tarkoitettujen tuotteiden asentaminen vaatii tulityöluvan, sillä asennus tehdään kuumabitumiliimaamalla tai nestekaasupolttimella hitsaamalla. Tutustu Kerabitin ammattilaistuotteisiin!

Asentamalla ohjeiden mukaan saat pitkäikäisen ja pitävän bitumikaton sekä omatoimirakentajan että ammattilaisen Kerabit-tuotteilla.

Mitkä ovat onnistumisen avaimet vaativissa julkisivu-urakoissa?

Toimitusjohtaja Kimmo Ripatilla on monikymmenvuotinen kokemus vaativista julkisivu-urakoista, sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Kysyimme häneltä, mitkä ovat hänen kokemuksensa mukaan onnistuneen julkisivu-urakan keskeiset tekijät.

Kimmo Ripatin mukaan onnistuneissa julkisivuhankkeissa on kolme yhteistä nimittäjää. Jos ne kaikki toteutuvat hankkeessa, ovat onnistumisen edellytykset hyvät. Ja kääntäen, jos yksikin puuttuu, epäonnistumisen riski piilee nurkan takana.

1. Ongelmanratkaisukyky ja kehittämishalu ovat tärkeimmät

– Ehkäpä tärkeimmäksi nostaisin kyvyn ratkaista ongelmia. Suunnitelmissa on harvemmin määritelty tyhjentävästi kaikki toteutuksessa tarvittavat tiedot ja yksityiskohdat. Se taas tarkoittaa sitä, että urakoitsijan on mietittävä käytettävät ratkaisut todella huolella, jotta voidaan varmistaa onnistunut lopputulos. Urakoitsijalla pitää olla vankka osaaminen, jotta se osaa ratkaista ongelmia.

– Tähän samaan kokonaisuuteen liittyy myös halu ja kyky miettiä aktiivisesti uusia ratkaisuja, jotka ovat parhaat lopputuloksen kannalta, vaikka poikkeaisivatkin alkuperäisistä suunnitelmista. Asiansa osaava urakoitsija kykenee antamaan konsultaatiota ja etsimään yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa parhaat mahdolliset ratkaisut. Mitä varhaisemmassa vaiheessa urakoitsija pääsee ottamaan kantaan suunnitelmiin, sitä varmemmin löydetään tarkoituksenmukaisimmat toteuttamistavat.

THL:n K-rakennuksen näyttävien metallisten julkisivuverhoiluiden toteuttaminen vaati kokemusta ja kykyä kehittää ratkaisuja

THL:n K-rakennuksen voisi mainita yhtenä esimerkkinä, jossa mietittiin paljon sekä isoa kuvaa että valitun toteutustavan yksityiskohtia. K-rakennuksen julkisivuissa oli alun perin tarkoitus käyttää kuparia, mutta kustannus- ja käytännön syistä päädyttiin käyttämään struktuurimaalattua peltikasettia. Kun tämä isompi päätös oli tehty, pohdittiin, miten se käytännössä tehdään ja miten asennus parhaiten onnistuu.

2. Yhteistyökyky ja joustavuus vievät pitkälle

– Rakentaminen on sarja peräkkäisiä prosesseja. Jotta projekti etenee kitkatta, näiden prosessien pitää muodostaa saumaton kokonaisuus. Se edellyttää urakoitsijalta halua ja kykyä tehdä yhteistyötä hankkeen kaikkien osapuolien kanssa. Pitää käydä vuoropuhelua ja tehdä aktiivisesti yhteistyötä niin tilaajan, suunnittelijoiden, pääurakoitsijan kuin muiden aliurakoitsijoidenkin kanssa.

– Paitsi peräkkäisiä prosesseja, rakentaminen on myös sarja peräkkäisiä haasteita. Niiden selättäminen vaatii yhteistyökyvyn lisäksi joustavuutta. Esimerkiksi aikatauluja pitää pystyä sovittelemaan yhdessä muiden urakoitsijoiden kanssa, jotta koko urakka sujuu mahdollisimman jouhevasti.

– Joustavuutta on myös reagointi äkillisiin tarpeisiin. Rakennustöiden edetessä vastaan tulee erilaisia erikoistilanteita, jolloin joutuu tilaamaan materiaalia lyhyellä aikataululla, ja tällaisissa tilanteissa vaaditaan kykyä joustaa ja reagoida pyyntöihin nopeasti.

Hyvän yhteistyön ansiosta GLO Hotel Kluuvin saneerausurakan aikataulua pystyttiin rakentamisen aikana nopeuttamaan, jolloin koko projekti valmistui ajateltua nopeammin.

GLO Hotel Kluuvi on malliesimerkki projektista, joka meni onnistuneesti maaliin hyvällä yhteistyöllä. Työmaalla oli joka viikko suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja projektiorganisaation kanssa yhteinen palaveri, jossa katsottiin haasteet, mallit ja eteneminen, jotta asiat saatiin menemään sujuvasti eteenpäin.

3. Materiaalituntemus ja menetelmäosaaminen ovat perusedellytyksiä

– Viimeisimpänä vaan ei todellakaan vähäisimpänä pitää korostaa materiaali- ja menetelmäosaamista. Jos ne eivät ole urakoitsijalla hallussa, ei julkisivu-urakka kerta kaikkiaan voi onnistua.

– Pitää tietää, miten eri materiaalit käyttäytyvät ja ennen kaikkea miten ne käyttäytyvät keskenään. Verhoilun kiinnittäminen vaihtelee sen mukaan, mitä verhoilumateriaalia käytetään ja mistä materiaalista tehtyyn runkoon se kiinnitetään.

– Lisäksi vaaditaan osaamista menetelmistä ja prosesseista. Tavara kannattaa esimerkiksi jalostaa mahdollisimman pitkälle, ennen kuin se viedään paikan päälle, sillä se jouduttaa työn etenemistä työmaalla.

Kaupunkiympäristötalon pihalla on vesikatollinen pergola, jonka sisäpuoli on puuta ja ulkopuoli rei’itettyä kuparilevyä.

– Referenssinä voisi mainita Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Kaupunkiympäristötalon, jonka onnistuminen edellytti tinkimätöntä materiaali- ja menetelmäosaamista. Sen rakenteissa on nimittäin käytetty monia eri materiaaleja ja julkisivun puuosat on toteutettu vaativin piilokiinnityksin.

Mitä suunnittelijan kannattaa tietää lämpimistä kattoelementeistä? Asiantuntija vastaa.

Kerabitin lämpimät kattoelementit ovat useasta syystä ihanteellinen ratkaisu monenlaisiin rakennuksiin. Kysyimme Kerabit Kattoelementtien suunnittelupäällikkö Timo Hakalalta, miksi kattoelementtejä kannattaa suosia ja mitä suunnittelijan olisi hyvä tietää niistä.

Millainen on lämpimien kattoelementtien rakenne ja minkä kokoisia ne ovat?

– Lämpimässä kattoelementissä on lyhyesti sanottuna LVL-palkkirunko ja mineraalivillaeriste. Elementin sisäpinnassa on tavallisesti kipsilevy tai akustiikkalevy, mutta myös peltiverhousta voidaan käyttää esimerkiksi pesuhalleissa. Yläpinnassa on aluskermi, jonka päälle tulee varsinaiseksi vesikatteeksi kermi, pelti tai tiili. Aluskermin tilalla voi olla vaihtoehtoisesti PVC.

– Lämpimien kattoelementtien vakioleveys on 2,5 metriä. Maksimipituus tulee LVL-palkin pituudesta, ja se on 24,6 metriä.

Millaisiin rakennuksiin lämpimät kattoelementit soveltuvat?

– Lämpimät kattoelementit sopivat hyvin erityyppisiin rakennuksiin, ihan laidasta laitaan. Vuosien varrella elementtikattoja on toteutettu muun muassa teollisuus- ja muihin halleihin, myymälärakennuksiin ja kouluihin. Kattoelementeistä tehdään pääsääntöisesti loivia kattoja, mutta niistä voi hyvin tehdä harjakatonkin.

Miksi suunnittelijan kannattaa suosia lämpimiä kattoelementtejä?

– Kattoelementeissä on paljon hyviä puolia. Ensinnäkin ne tehdään valmiiksi hallituissa olosuhteissa kuivissa sisätiloissa, joten ne ovat mittatarkkaa laatua.

– Kattoelementtien esivalmisteluaste on erittäin korkea, joten ne nopeuttavat työmaan aikataulua huomattavasti. Kun elementit on nostettu paikoilleen, niin katto on pohjakermin saumausta ja pintakermin asennusta vaille valmis. Valmista kattoa voi asentaa jopa tuhat neliötä päivässä, eli rakennus saadaan tosi ripeästi lämpimäksi ja suojaan säältä, jolloin sisätöihin päästään nopeasti.

– Iso säästö ajassa ja myös euroissa tulee myös siitä, ettei työmaalla tarvita säänsuojaa, kun katto toteutetaan elementeistä.

Millä tavalla kattoelementit helpottavat suunnittelua?

– Suunnittelun näkökulmasta voi mainita senkin, että sisäverhouksille on monia hyviä vaihtoehtoja ja ne ovat valmiina elementissä.

– Kattoelementtien ansiosta rungon jännevälit voivat olla pidemmät, jolloin runkokehät voivat olla harvemmassa. Tätä kautta voi saavuttaa merkittäviäkin kustannussäästöjä.

Helpottaako kattoelementtien käyttö suunnittelijan työtä?

– Kyllä, ehdottomasti, sillä meiltä tulee käytännössä kaikki kattoon liittyvä suunnittelu. Vaikka elementit ovat osin vakioituja tuotteita, jokaisen urakan kattoelementit suunnitellaan ja optimoidaan projektikohtaisesti. Elementtitoimituksiin sisältyvät elementtien tuotantosuunnitelma, detaljisuunnitelmat liittymistä runkoon ja seiniin, kiinnitysdetaljit sekä elementtikaavio eli mihin mikäkin elementti asennetaan. Tiivistettynä voisi sanoa, että kattoon liittyvien piirustusten suhteen ei tarvitse kuin katsoa päältä ja hyväksyä.

Yksityiskohtaiset suunnitelmat sisältyvät elementtitoimituksiin. Kuvassa Espoolainen KOy Kahden Kuninkaan Kulma, johon asennettiin noin 750 m2 kertopuisia Kerabit Kattoelementtejä.

– Myös työmaa-aikataulun suunnittelu helpottuu, kun katon rakentaminen on paljon lyhyempi prosessi kokonaisaikataulussa.

– Kaiken kaikkiaan meidät kannattaa ottaa mukaan heti projektin alkuvaiheessa, jo ennen kuin kuokkaa on lyöty maahan. Silloin ehtii hoitaa sekä suunnittelun että tuotannon huolella. Lisäksi pystymme antamaan vinkkejä, joilla voi säästää. Voimme esimerkiksi neuvoa, miten ristikkorakenteesta saadaan mahdollisimman kustannustehokas elementtejä varten.

Mitä pitää ottaa huomioon rungon suunnittelussa, jos katto toteutetaan elementeistä?

– Suunnittelijan pitää ottaa huomioon päärungon jako, jotta se pysyy kohtuullisena. 6–8 metriä on yleensä hyvä nyrkkisääntö. Silloin elementit pysyvät sopivan mittaisina ja voidaan käyttää 3- tai 4-aukkkoisia elementtejä, jotka ovat päärungollekin paras vaihtoehto.

– Teräsrungoissa, joissa on teräsristikot, elementtien palkkilinjan pitää osua ristikon solmupisteisiin eli vinotukien kohtiin. Tällaisissa kohteissa työ tavallaan alkaa meidän päässämme elementtijaon suunnittelulla, minkä jälkeen me toimitamme suunnitelman teräsrunkosuunnittelijalle ennen kuin hän alkaa piirtää ristikoita. Näihin suunnitelmiin sisältyy myös tieto rungossa tarvittavien kiinnityspisteiden paikoista.

Miten varmistetaan, että elementtikaton suunnitelmat nivoutuvat osaksi rakennuksen kokonaissuunnitelmia?

– Ensinnäkin teemme koko projektin suunnitteluvaiheen ajan tiivistä yhteistyötä pää- tai rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa. Ennen elementtituotantoa kaikki suunnitelmat käytetään tarkastus- ja hyväksyntäkierroksella rakennesuunnittelijalla ja arkkitehdilla ja tilaajalla.

Minkä verran katon suunnitteluun ja tuotantoon menee aikaa?

– Kun suunnittelu on tehty, valmista kattoelementtiä syntyy tehtaallamme noin 200 neliötä päivässä.

– Jos puhutaan vaikkapa tuhatneliöisestä keskivertohallista, suunnitteluun kannattaa varata viikon verran kaikkineen. Raaka elementtisuunnittelu menee nopeammin, mutta suunnitteluun liittyy tunnetusti paljon muutakin, erilaisia selvittelyjä ja vastaavaa.

Terveisesi suunnittelijakollegoillesi?

– Ne ovat lyhyet ja ytimekkäät: kattoelementti on paras ratkaisu.

Teollisuuskohteiden pinnoitukset vaativat teknistä asiantuntemusta

Kestävä ja tarkoitukseensa sopiva pinnoite on olennainen osa vaativien teollisten prosessien toimivuutta. Siksi on tärkeää valita kumppani, jolla on sekä osaamista että kokemusta.

Kerabit Pinnan teollisuuskohteet hoitaa vuonna 2021 ostettu E. Voutilainen.

– Voutilaisen ensimmäinen teollisuuskohde oli 60-luvun lopussa Uimaharjun sellutehdas. Sitä seurasi 70-luvulla laaja ja vaativa ydinvoimalahanke, sitä perua on vahva ruiskumaalaamisen ja metallin maalaamisen osaamisemme, asiantuntija Minna Väyrynen kertoo.

Voimala oli aikansa haastavimpia hankkeita.

– Jo silloin olimme kehityksen kärjessä, vaatimustaso oli jo tuolloin tosi kova siviilimaailmaan verrattuna. Noilta ajoilta on peräisin myös tiukka prosessiorientaatiomme ja tinkimätön tekemisten dokumentaatio. Kaikesta pidettiin kirjaa ja kaikki oli jäljitettävissä – kuten tänäkin päivänä.

Oikea pinnoite oikeaan kohteeseen

Suuremmissa hankkeissa käytetään tavallisesti ulkopuolista konsulttia rakenteiden kuntotarkastukseen ja tehtävän pinnoitetyön määrittämiseen. Tuolloin valmis työselitys tai -suunnitelma on olemassa ja eteneminen on suoraviivaista. Mutta usein tarvitaan lisäksi urakoitsijan asiantuntemusta.

– Määrittelemme esimerkiksi käytettävät materiaalit, miten paljon työhön menee aikaa ja kuinka pitkään pinnoitteen voi olettaa kestävän, Minna Väyrynen listaa.

Kaikki lähtee kuitenkin pohjamateriaalista ja kohteen käyttötarkoituksesta.

– Onko kyse betonista vai metallipinnasta? Pintakäsittelyalalla yritykset ovat usein erikoistuneet jompaankumpaan. Me poikkeamme valtavirrasta, koska pinnoitamme teollisuuden tarpeisiin molempia.

Sekä metallille että betonille on omat ohjeistuksensa ja standardinsa, joissa lukitaan esimerkiksi esikäsittelyt ja muut huomioon otettavat asiat.

– Teräspinnoissa esikäsittelyyn vaikuttaa esimerkiksi ruostumisaste, käytetty metalliseos, tulevan pinnoitteen tyyppi sekä se millaisia lämpötiloja pinnoitteen on kestettävä.

Betonissa on tärkeää tietää sen kosteus sekä puristus- ja vetolujuus. Myös betonin iällä ja karbonisoitumisasteella on oma vaikutuksensa, raudoituksesta ja sen kunnosta puhumattakaan.

– Betoni on metallia haastavampi pinnoitettava. Siihen liittyy enemmän muuttujia, koska betonipinta on joka kerta hieman erilainen, käsityönä tehty. Metalli on ennalta arvattavampi, toteaa Väyrynen.

Pinnoiteurakoitsijan pysyttävä kehityksessä mukana

On asiakkaan etu, että pinnoiteurakoitsija pysyy jatkuvasti jyvällä tuotteiden ja teknisten ratkaisujen välisistä eroavaisuuksista.

– Pinnoite on onnistunut, kun se täyttää asiakkaan asettamat vaatimukset. Meillä on paljon materiaalitoimittajia ja samaan tarkoitukseen sopii yleensä useampi tuote. Tosin jotkut saattavat olla todettu esimerkiksi kemikaalirasitustesteissä teknisiltä ominaisuuksiltaan toisia paremmiksi.

Lopullisen pinnoitteen laatua arvioidessa on myös syytä käyttää hyväksi asiantuntijoita.

– Tekniset, kemikaaleja kestävät pinnoitteet voivat olla hyvin vaikeita työstää ja levittää. Siksi ne saattavat olla ulkonäöltään kaukana täydellisestä vaikkapa kiillon tai pinnan sileyden suhteen. Tärkeintä on kuitenkin se, että pinnoite kestää kemiallisia tai mekaanisia rasituksia moitteetta.

Myös käyttöturvallisuudesta on pidettävä huolta.

– Pinta ei saa erityisesti prosessiteollisuudessa olla liukas märkänäkään. Kitkaa voidaan lisätä karhennuksella tai tuotteella, josta ei lähtökohtaisesti tule liian sileää. Lisäksi on syytä huomioida puhtaanapito – liian karheata pintaa on vaikea puhdistaa.

Pinnoittaminen on herkkä taiteenlaji

Onnistuminen vaatii oikeita lähtötietoja ja olosuhteita. Jotta päästään optimaaliseen lopputulokseen, pitää urakoitsijan osata kysyä oikeat kysymykset.

– Jos lähtötiedot vaikkapa pohjan laadun tai pinnoitteelle asetettujen vaatimusten suhteen ovat vääriä, ei tuloskaan voi olla täydellinen.

Suunnittelussa on oltava tiedossa kaikki rasitukset, joille valmis pinnoite altistuu.

– Tämä tarkoittaa kemikaaleja ja mekaanista rasitusta, mutta myös lämpötilojen aiheuttamaa rasitusta.

Myös esikäsittelyssä pitää olla tarkkana, sillä väärin valmisteltuun pohjaan ei mikään pinnoite tartu kunnolla.

– Pinnoitteet kiinnittyvät metalleihin mekaanisesti. Jos pinnan profiili on väärä, jää tartunta heikoksi. Betonissa käy samoin, jos betoniliima jää pinnasta poistamatta.

Työnaikaiset olosuhteet vaikuttavat nekin lopputulokseen. Varsinkin ulkona tehtävissä töissä haasteita riittää, mutta niitä saattaa on myös tiloissa, joissa teollinen prosessi tuottaa paljon lämpöä.

– Lämpöä on oltava riittävästi, mutta ei liikaa ja ilmankosteuden on pysyttävä hallinnassa. Olosuhteiden seuraaminen ja dokumentointi on tärkeää.

Millä perusteella pinnoituskumppani pitäisi valita?

– Koska kyse on usein teollisen prosessin kannalta kriittisistä asioista, kannattaa ammattitaitoiseen ja kokeneeseen kumppaniin panostaa. Sellaiseen, jonka kanssa myös selviää mahdollisista yllätyksistä, Väyrynen vinkkaa.

Minna Väyrynen tuli E. Voutilaiselle parikymmentä vuotta sitten ja hoiti vuodesta 2007 toimitusjohtajan tehtäviä, kunnes siirtyi yrityskaupan myötä asiantuntijaksi loppuvuodesta 2022.

– Kauppatieteilijänä minun piti aluksi sukeltaa syvällisesti tekniikkaan ja detaljeihin. Matka on ollut mielenkiintoinen!