Tuotekuva_bitumikatto vai huopakatto

Bitumikatto vai huopakatto?

Nykyajan bitumikatto ei ole ominaisuuksiltaan huopakatto, vaikka sitä niin kutsutaankin.

Bitumikatteiden teollisen valmistuksen historia Suomessa juontaa juurensa yli sadan vuoden taakse. Ihan ensimmäiset ”bitumikatot” rakennettiin tervaan kastetuista paperiarkeista, jotka naulattiin aluslaudoitukseen ja sen jälkeen kaadettiin päälle tervaa ja hiekkaa, joka poljettiin kiinni alustaan.

Mikä on huopakate?

Nimi huopakate sai alkunsa siitä, kun 1900-luvun alkupuolella tukikerroksena käytettiin raakahuopaa (tekstiili- ja selluloosakuiduista valmistettua kartongin tapaista materiaalia). Raakahuopa orgaanisena materiaalina ei ollut paras mahdollinen tukikerros, koska sillä oli taipumus imeä kosteutta. Valmistusprosessi olikin vaativa siitä syystä, että kosteus piti saada kokonaan pois huovasta ennen sen pinnoittamista.  

Huopakatteesta bitumikatteeksi

1950-luvulla markkinoille tulivat lasikuituhuovat, jotka alkuunsa olivat ohuita ja hauraita. Nykypäivän lasikuituhuovat ovat kestäviä, mutta elastisuus ei edelleenkään ole samaa luokkaa polyesteritukikerrosten kanssa. Tähän aikaan tukikerroksen pinnoitteena käytettiin puhallettua bitumia.

Nykyajan bitumikatteet, joita edelleen huopakatteiksikin kutsutaan, eroavat rakenteeltaan huomattavasti noista 50-luvun varsinaisista huopakatteista. Suurimmat muutokset tapahtuivat 1970-luvun loppupuolella, kun kumibitumi eli SBS-modifioitu bitumi yleistyi. Tämän päivän vahvat tukikerrokset yhdistettyinä kumibitumiin antavat lopputulokseksi ominaisuuksiltaan erinomaiset katteet. Tuotteet ovat pitkäikäisiä, elastisia ja kylmäominaisuuksiltaan toimivia.